Fysiikkaharjoittelun suuret jatkumot (U)

Pitkäaikaisessa valmennuksessa ja fyysisiin suorituskykyominaisuuksiin liittyvässä tavoitteenasettelussa täytyy hahmottaa useampia pitkiä jatkumoita lyhyiden ärsyke-vaste-ilmiöiden lisäksi. Tässä blogitekstissä listaan mielestäni kolme erittäin tärkeää voima-, nopeus-, ja kestävyysharjoitteluun liittyvää jatkumoa. 

1. Kehitysaste-spesifisyys-jatkumo

Minkä tahansa ominaisuuden suhteen noviisi harjoittelija kehittyy helposti ja paljon myös hyvin epäspesifillä treenillä. Esimerkiksi inaktiivisesta elämästä kuntoilun pariin siirtyvällä niin lihasmassa, hermostollinen maksimivoima, kestovoima kuin nopeusvoimakin kehittyvät useita kuukausia tekemällä salilla nousujohteisesti ihan vain muutamia 8-12 toiston sarjoja per lihasryhmä. Harjoittelu voi olla tosi yksinkertaista, matalavolyymista ja epäspesifiä, ja kehitystä vain tulee ja tulee kaikilla voiman osa-alueilla kohisevalla vauhdilla. 350 kg maastavetävä voimanostaja puolestaan saattaa menettää merkittävästi kilojaan yhden toiston maksimistaan maastavedossa, jos rupeaa useammaksi kuukaudeksi tekemään pelkkiä 8-12 toiston lihasmassasarjoja tekemättä ollenkaan hermostollista maksimivoimaa 1-5 toiston alueella. Samoin 350 cm vauhditonta pituutta hyppäävä keihäänheittäjä hidastuu, jos lopettaa nopeus- ja maksimivoimaharjoittelun pitkäksi aikaa, ja pumppailee vain 8-12 toiston lihasmassasarjoja. Samat lainalaisuudet pätevät kestävyysharjoittelunkin puolella. Sohvaperunan maksimaalinen hapenottokyky nousee aikansa kohisten pelkällä peruskestävyysharjoittelulla, mutta 75 ml/kg/min happea parhaillaan hönkivä maastohiihtäjä saa tehdä tuhdilla volyymilla maksimikestävyysintervalleja, jotta hapenottokyky enää paranee. Jos hän heittäytyy pitkäksi aikaa pelkälle peruskestävyysharjoittelulle, lähtee maksimaalinen hapenottokyky laskuun. Aloittelijaa siis kehittää lähes mikä vaan, keskitasoista semispesifit ärsykkeet ja adaptaatioikkunansa rajamailla olevia vain hyvin spesifi harjoittelu. Tämä havainnollistuu karkeana graafisena esityksenä kuvassa 1.

KUVA 1. Kehitysaste-spesifisyys-jatkumo (todellisuudessa ei toki kaavakuvamaisen lineaarinen ilmiö)

2. Yleisvoima-lajivoima-jatkumo 

Yleisvoima-lajivoima-jatkumo on läheistä sukua kehitysaste-spesifisyys-jatkumolle, mutta kuitenkin eri asia. Se on väärinymmärrettyä spesifisyyden periaatetta, jos yleisvoimaharjoittelua ei tehdä ollenkaan. Esimerkiksi nopeusvoimalajin urheilija voi lisätä yleistä lihasten nopeaa ja maksimaalista aktivointikykyä esimerkiksi punttisalilla tehtävän nopeus- ja maksimivoimaharjoittelun avulla. Yleisvoimaharjoittelulla saadaan hermosolujen viejähaarakkeisiin lisää paksuutta, hermolihasliitoksiin lisää kokoa, selkäytimeen lisää liikehermojen välisiä liitoksia, aivoihin kovempi maksimaalisen impulssitiheyden käskytyskapasiteetti, lihassolujen supistumiskoneisto nopeammaksi, lihassoluihin lisää poikkipinta-alaa jne. Myöhemmin tämä parantunut hermolihasjärjestelmän yleinen voimantuottokyky täytyy jalostaa lajivoimaksi siten, että harjoittelussa käytetään enempi harjoitteita joiden lihastyötavat, lihassupistusnopeudet ja liikemallit ovat lähempänä lajisuoritusta. Graafinen havainnollistus yleisvoima-lajivoima-jatkumosta näkyy kuvassa 2.

KUVA 2. Yleisvoima-lajivoima-jatkumo (yleisvoima- ja lajivoimaharjoittelun tarkat optimaaliset volyymisuhteet harjoituskauden eri aikoina riippuvat yksilöllisesti lajista, harjoitustaustasta, tavoitteista jne.)

3. Tulostaso-harjoitushistoria-jatkumo 

Oli kyseessä ominaisuus kuin ominaisuus, niin alussa kehityspotentiaalia on valtavasti ja oikeanlaisella harjoittelulla kehitys on alussa valtaisaa. Tulostason ja harjoituskuukausien sekä -vuosien kertyessä kehittyminen käy yhä vaikeammaksi. Täydellisyyttä hipovallakin valmennuksella ja urheilijan panostuksella vuosikausien työn jälkeen saavutaan lopulta pisteeseen, jossa kehitystä ei enää ole saatavissa. Vaikka kuinka haluamme nyky-yhteiskunnassa uskoa, niin ihmisellä on kaikessa rajansa. 22 metriä miesten kuulaa työntävän urheilijan on turha haaveilla 30 metrin työnnöstä. Kuntoilija puolestaan joutuu miettimään, mikä on panostus-hyöty-suhde. Jos treenaa neljästi viikkoon ja juoksee 3600 m Cooperissa, niin onko sen arvoista pyhittää elämää enempi kestävyysjuoksulle, ja alkaa treenata seitsemän treeniä viikossa, jotta joskus juoksisi 3800 m? Nämä ovat aina henkilökohtaisia arvovalintoja, ja yleismaailmallisesti oikeita vastauksia ei ole. Nämä ovat kuitenkin tosiasioita, jotka valmentajien, urheilijoiden ja kuntoilijoiden tulisi ymmärtää. Lahjakkaan ihmisen kehityspotentiaali monissa fyysisissä ominaisuuksissa on suuri, muttei loputon. Kuvassa 3 on havainnollistettu tulostaso-harjoitushistoria-jatkumoa.

KUVA 3. Tulostaso-harjoitushistoria-jatkumo

Artikkeli on kirjoitettu sunnuntai-iltana 5.10.2014 noin 45 minuutissa. Toivottavasti maanantai 6.10. ei ole missään päin myrskytuulinen, mutta hyvää alkavaa viikkoa toivotan kaikille vuosia sitten säveltämäni kappaleen ”Tuulinen maanantai” sävelin:

TR

Kiitos syksyn 2014 Optimoi Voimantuotto –koulutusseminaariin osallistuneille! (U)

Suuret kiitokset vielä omasta puolestani kaikille viime viikonloppuna Optimoi Voimantuotto -koulutusseminaariin osallistuneille. Molempina päivinä, lauantaina ja sunnuntaina, seminaarissa oli mukava tunnelma. Niinpä oli erittäin mielekästä vetää luentoja ja demoja voimaharjoittelusta kiinnostuneelle ja innostuneelle yleisölle. 

Molempina päivinä päivä starttasi meikäläisen luennolla, jolla sukellettiin maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun teoriaan, yhdistettyyn voima- ja kestävyysharjoitteluun sekä voimaharjoittelun ohjelmointiin. Avausluennon jälkeen lounastettiin. Sen jälkeen Haikaraisen Timo luennoi toimivista harjoitus- ja lähestymismalleista aloitteleville voimaharjoittelijoille sekä keskitasoisille kuntoilijoille. Timon luentoa seurasi Hulmin Juhan luento voimaharjoittelua tukevasta ravitsemuksesta.

Luentojen jälkeen oli vuorossa käytännön demot punttisalin puolella. Meikäläisen demoilla käsiteltiin vetokumien, ketjujen, painonvapauttimien, osanostojen ja isometristen voimaharjoitteiden käyttöä osana maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelua. Timon demoilla pureuduttiin mm. kontrastivoimaharjoitteluun sekä aloittelevien voimaharjoittelijoiden kehonhallinnan sekä lihasaktivoinnin tehostuskeinoihin.

Molemmat seminaaripäivät päättyivät loppukeskusteluun, jossa koulutustiimimme vastaili yleisön esittämiin kysymyksiin. Suuret kiitokset myös mahtaville koulutuskollegoille Juhalle ja Timolle! Teidän kanssa on ilo työskennellä! 

 

Seminaari aluillaan

Meikäläinen luennoimassa lauantaina

 

ja sunnuntaina.

Demotunnelmaa:

Koulutusosuuksien välissä piti välillä rentoutua käsilläkävelyn merkeissä:

Meidän koulutustiimi. Lihastohtori Juha Hulmi, minä ja Timo ”PT Timppa” Haikarainen:

22.9.2014
TR

Fysiikkavalmennusta ja koulutuksen valmistelua (U)

Tervehdys,

en ole pitkään aikaan kirjoitellut blogiini, sillä ei ole ollut mitään kirjoitettavaa. Itse en ole suuri turhan sisällön tuotannon kannattaja. Nykymaailman infoähkyssä riittää mielenkiintoistakin luettavaa ylimäärin, joten jonninjoutava tai vanhojen toistaminen ei ole hedelmällistä ajankäyttöä sen enempää kirjoittajan kuin lukijankaan näkökulmasta. Sieltä ne monet vanhat fysiikkaharjoittelun perusteita käsittelevät tekstit löytyvät arkistoista, ketkä niitä haluavat lueskella!

Voimaharjoitteluartikkeleita en ole nyt kirjoittanut, koska se tarmo on mennyt antoisaan käytännön valmennustyöhön Athletican asiakkaiden kanssa sekä kahden viikon päästä olevan Optimoivoimantuotto  -seminaarin valmistelemiseen. Itse isännöin seminaarissa luento-osuutta ” Maksimivoima- ja nopeusvoimaharjoittelun teoria ja uudet tuulet”. Luvassa on tiukka kaksituntinen, jossa maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun teoria nykytutkimustiedon valossa tuodaan kansankiellistettynä julki käytännön valmennukseen sovellettavassa muodossa. Lauantai on loppuunmyyty, mutta sunnuntaille on vielä 13 paikkaa jäljellä. Ilmoittautumaan pääsee täältä.

Fysiikkavalmmeuspalvelumme Athletica tarjoaa nykyään asiakkailleen mahdollisuuden osallistua joka keskiviikko klo 17­­–18 ohjattuun voimaharjoittelutekniikoiden opetukseen luovan liikkumisen keskuksen Pasilan voimaharjoittelutilassamme Jyväskylän Seppälässä osoitteessa Ahjokatu 8. Ohjatuille tunneillemme pääsevät lisäksi osallistumaan ilmoittautumisjärjestyksessä kaikki Pasilan liikuntapassin omistavat.

Joita kuita blogin lukijoita saattaa kiinnostaa, että mitä se Rytkönen nykyään treenaa, kun ei vedä kilpaa leukoja. En tiedä kiinnostaako vai ei, mutta kerronpa kuitenkin. Minä treenaan nykyään hyvinvointia. Kunto- ja terveysliikuntaani kuuluu tällä hetkellä vahvasti se, että ei ole mitään spesifejä tavoitteita. Liikun tekemisen ilosta ja nauttien liikunnan tuomista elämyksistä, hyvästä olosta ja elinvoimaa antavista adaptaatioista kehossa. Nyt alkusyksystä olen käynyt kuntovoimailemassa kolmisen kertaa viikossa. Kerran viikkoon on tullut tehtyä sauvakävelyä Laajavuoren metsissä, ja kehonhuolto siihen päälle. Lisäksi aerobista tulee arkiliikuntana etenkin pyöräilyn merkeissä, ja töissä tulee välillä testailtua parkourin alkeita. Salilla treenailen autoregulaatiolla sekä maksimivoima- että lihasmassasarjoja. Kunto saa kehittyä, pysyä yllä tai olla ainakaan tippumatta paljoa. Nyt saa tehdä jaloillekin myös pitkiä sarjoja, mikä on hauskaa. Toistaiseksi ei ainakaan tarvitse vaihtaa blogin nimeä ;)

Kunto- ja terveysliikkuja, syksy 2014. Turhaa pullistelua. Nykyään harvemmin, mutta näköjään joskus. Haluan vielä korostaa, että en ole yleismaailmallisesti minkään yhden ihannekehonkuvan kannattaja. Erilaisissa kehoissa on sekä suorituskyvyllisesti että ulkonäöllisesti omat puolensa.

Reipasta syksyä blogin lukijoille! Muistakaahan kaikki liikkujat, että tavoitteet määrittävät tekemisen laadun. Kuntoilijalle ok-kunnon ylläpito voi olla elämän kokonaisuuteen sopivin ratkaisu - urheilijan kannattaa keskittyä kehittymään huippukuntoon! Yksi tykkää kestävyyslajeista, toinen voimailuhommista ja kolmas jostain muusta - annetaan kaikkien liikuntakedon kukkien kukkia. Jokaisen ihmisen kannattaa huolehtia terveydestään, mutta terveyshyötyjä tuovaa suurempaa fyysistä suorituskykyä ei tarvitse, jos se ei sen enempää kiinnosta. Liikunnan maailmassa on se hieno puoli, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin: sunnuntaiulkoilusta nauttivasta terveysliikkujasta ääritavoitteellisuudesta nauttivaan huippu-urheilijaan. Tärkeintä on, että tekeminen tuo kokonaisvaltaisia mielekästä ja mukavaa sisältöä elämään.

Urheilijasta kuntoilijaksi takaportilla (U & EF)

Eri toimintojen taustalla olevat motivaation lähteet ovat usein itseisarvoisesti merkityksettömiä. Merkityksen niille luo yksilön mieli. Samallakin asialla voi yksilön tajunnassa olla elämänkaaren aikana merkitys kaikkein tärkeimmästä neutraalin kautta merkityksettömään elämänkaaren hetkestä riippuen tässä kosmoksessa...

Kesän aikana minulta loppui intohimo ja kiinnostus kehittymiseen, menestymiseen ja omien rajojen etsimiseen omassa urheilussani. Tuo tapahtui suhteellisen yhtäkkiä Juhannuslomalla. En halunnut tehdä hätäisiä johtopäätöksiä ja halusin sulatella asiaa rauhassa sekä tunnetiloja seuraten että rationaalisen ajattelun kautta. Järki ilman tunteita ei ole hyväksi – ei myöskään tunteet ilman järkeä. Joskus alitajunnassa muhinut elämänmuutos voi rävähtää pelipöytään yhtäkkiä ja saada hetkeksi kokeneen ja taitavankin pelaajan korttipakan aivan sekaisin. Onhan hämmentävää, miten joku, johon vielä hetki sitten oli palava intohimo, on yhtäkkiä merkityksetöntä. Toisaalta alitajunnassa voi muhia elämänmuutoksen jyvä, joka päätyy prosessoitavaksi vasta kun on kunnolla aikaa pysähtyä ja miettiä. Joka tapauksessa varsinkin kaltaiselleni ajattelijalle ja rationaalisen loogisuuden rakastajalle tuuliviirityyliset toimet ovat kirosana.  Siksi mietin yli kuukauden tätä päätöstä, ja tuonkin mietinnän jälkeen olisi mielestäni naivia tehdä 100 % varmaa päätöstä asiasta, joka selviää varmaksi vasta elämällä. Nyt siirryn kuntoilijaksi, mutta siltä varalta, että urheilijan elämä alkaisi vielä todenteolla lähitulevaisuudessa houkuttaa, niin jätän itselleni comebackin mahdollisuuden.

Takana on loputon kasa treeniennätyksiä harjoitusjaksosta toiseen. Takana on iso kasa pitkän aikavälin tavoitteita ja niitä edeltäneitä välitavoitteita. Takana on monta vuotta tavoitteelliseen urheiluun keskittynyttä aikaa. Aikaa, joka oli täynnä intohimoa urheiluun ja kehittymiseen. Aikaa, johon kuului tiukka sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen. Aikaa, johon kuului kova ja tinkimätön työnteko tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteenani oli voittaa toistoleuanvedon Suomen mestaruudet vuosina 2011, 2012 ja 2013 – voitin, ja joka kerta SE-tuloksella, kuten tavoitteena oli. Tavoitteenani oli voittaa lisäpainoleuanvedon Suomen mestaruus 2014 – voitin, ja SE-tuloksella, kuten tavoitteena oli: kilpailuhistoriani virallisissa toisto- ja lisäpainoleuanvetokilpailuissa.  Lisäksi useissa sivulajeissa tuli kohenneltua ennätyksiä sekä tuotua monia projekteja maaliin vuosien varrella päälajin ehdoilla: mm. projektit monipuolisuutta 9/2010 – 7/2011 osa 1 ja osa 2 sekä Monipuolisuutta 1/2012 – 10/2012. 

Olisin voinut todennäköisesti vielä useampia vuosia hilata ennätyksiäni vuosi vuodelta hiljalleen paremmiksi ja voittaa kenties kymmeniä Suomen mestaruuksia lisää sekä useissa sivulajiprojekteissa nostaa tulostasoa vielä ihan uusille sfääreille, mutta en halunnut tehdä omien rajojen etsimisestä tai menestymisestä pakkomiellettä. Onnellisuuden näkökulmasta asioita ei pidä tehdä pakkomielteestä, vaan intohimosta – halusin lopettaa niin, että muistoihini jokaisesta käymästäni kisasta jää intohimoinen voitonnälkäinen urheilija, joka tiesi tismalleen mitä halusi, ja otti sen. Siksi en osallistunut intohimottomana enää 26.7.2014 olleisiin toistoleuanvedon SM-kisoihin vaikka olisin todennäköisesti voittanut -100 kg sarjan helposti uusien painoluokkien uudella SE-tuloksella. Kuukausi ennen kisoja vedin vielä treeneissä 33 toistoa kisasäännöillä 93-kiloisena, joka olisi uumoillut onnistuneella viimeistelyllä +35 toiston tulosta. Tämä ei ollut puheenvuoro paikalla olleita väheksyen: Vilpittömät onnittelut jokaisen sarjan voittajille! – SM-kisoissa paikalla oleva voittaja on kyseisen vuoden paras toistoleuanvetäjä painoluokassaan.

Elämän aikana voi tehdä kovin monenlaisia mukavia asioita, muttei kaikkia yhtä aikaa. Olen elämässäni elänyt tavoitteellisen urheiluharjoittelun ehdoilla lähes tauotta 13-vuotiaasta 25-vuotiaaksi. 13–18-vuotiaana juoksin keski- ja pikamatkoja kilpaa kansallisella tasolla. Parhaiksi saavutuksiksi juoksuhommista jäivät P14 sarjan 4. sija ja P15 sarjan 5. sija SM-kisoista 800 metrillä sekä P13 sarjan Pohjois-Savon piirinennätys 600 metrillä. 18–21-vuotiaana harrastin tavoitteellista yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua vaikken kilpaillut. Tavoitteellisen leuanvetoharjoittelun aloitin 21-vuotiaana kesällä 2010; leuanvedossa voitin neljän vuoden aikana kaiken mitä pystyin lukuun ottamatta vuoden 2012 voimaleuanvedon SM-kisojen pronssimitalia, jolloin Tommi Etelänperä ja Jani Heikkala olivat minua parempia vaikka teinkin kisassa nuorten SE:n. 12 vuotta on pitkä ajanjakso ihmiselämässä. Urheilua harrastaneista ihmisistä toisille sopii ensin hakea ja sitten olla oman fyysisen suorituskyvyn rajoillaan koko elämänsä – toiset haluavat elää elämässään myös muuta kuin urheilijan elämää.

Nyt minulla on uuden ajanjakson aika elämässäni. Ajanjakson, jonka keskiössä ei ole oma urheilu. Nyt keskityn entistä enemmän mm. läheisiini ja rennompaan elämään. Tavoitteellisen urheiluharjoittelun parissa jatkan valmentajan roolissa; tavoitteenani on olla yksi Suomen johtavista voimaharjoitteluasiantuntijoista, ja tietää todella paljon myös kestävyys- ja nopeusharjoittelusta. Liikkuvuusharjoittelusta haluan oppia lisää, mutta se ei kiehdo minua valmentajana samalla tavoin kuin voima, nopeus ja kestävyys. Myös urheilupsykologiaan on tarkoitus perehtyä lisää jossain vaiheessa työuraa. Valmentajan roolin näen auttajana. Tavoitteet ja motivaatio lähtevät urheilijasta – valmentaja käyttää tietotaitoaan auttaakseen valmennettavaa kohti tavoitteitaan. Tulen siis auttamaan omissa tavoitteissaan eteenpäin urheilijoita ja muita tavoitteellisesti harjoittelevia, jotka ovat siinä elämänvaiheessa, että kehittyminen ja / tai menestyminen urheilussa tuovat läjän mielekästä sisältöä elämään.  Käykäähän kaikki kehittymistä haluavat tavoitteelliset treenaajat tutustumassa AthleticanHYPERLINK "http://www.parkourakatemia.fi/harjoitusohjelmat/ohjelmat/" palveluihinHYPERLINK "http://www.parkourakatemia.fi/harjoitusohjelmat/ohjelmat/". Tuossa kesän jälkeen syksyllä on hyvä aika etsiä uutta potkua treeneihin, ja Athletican fysiikkavalmentajilta löytyy syvällistä liikuntafysiologista ja valmennusopillista ymmärrystä voiman, nopeuden, kestävyyden ja liikkuvuuden kehittämiseksi. Lisäksi toimimme nykyään uusissa Pasila-nimisissä tiloissa, jotka aukeavat Jyväskylän Seppälään Ahjokatu 8:aan elokuussa. Pasilassa tulee olemaan loistavat olosuhteet fysiikkaharjoitteluun, kun toiminnallisen voimaharjoittelutilan lisäksi 700 neliön tilan täyttää parkoursali, sirkussali ja jooga-/tanssisali. Syksystä alkaen Athletican valmennettavilla on siis mahdollisuus treenata Pasilan omalla salilla, ja kontaktivalmennusmahdollisuudet tulevat lisääntymään valtavasti.  Itse palaan kesälomilta 21. elokuuta valmennus-, koulutus- ja kirjoitustöiden pariin. Lisäksi kaikkien tavoitteellisesta urheiluharjoittelusta kiinnostuneiden kannattaa tulla syyskuun lopulla Optimoi Voimantuotto -seminaariin. Lauantai on jo loppuunmyyty, mutta sunnuntaille on vielä 17 paikkaa jäljellä. Ilmoittautumaan pääsee täältä.

Leuanvedon parissa jatkan varmastikin ainakin jonkin verran lajin talkoohommissa, sekä tietenkin valmentajan roolissa. Fysiikkavalmennuspalvelu HYPERLINK "http://www.athletica.fi/"Athleticalla on ollut jo nyt valmennettavana useampia eritasoisia leuanvetäjiä, mm. Ylen toimittaja Milla Vahtila, joka nousi Athletican ohjelman avulla kolmessa kuukaudessa nollasta leuasta 14 viralliseen leuanvetoon toistoleuanvedossa: vuoden 2014 toistoleuanvedon SM-kisojen tulokset. Olitpa aloittelija tai Suomen mestari, niin jos haluat kehittyä leuanvedossa Suomen parhain opein, niin tervetuloa Athletican valmennukseen! Toivon, että leuanveto urheilulajina kehittyy siten, että kaikki kilpaleuanvedosta diggailevat löytävät lajin, ja pystyvät harrastamaan lajia mielekkäästi hyvin organisoidussa kilpailujärjestelmässä.  Ja toki kilpaurheilun, toisin kuin kuntoilun, logiikkaan kuuluvat kehitys, menestys ja kovat tulokset. Vanhat ennätykset on tehty rikottaviksi! Niinpä toivon, että joku päivä lisäpainoleuanvedossa tullaan vielä vetämään reilusti yli 100 kg rautoja naturaalina. Aktiiviurheilijana sitä haluaa olla paras ja ennätysten haltija, mutta eläkkeellä todellinen lajin arvostaja toivoo, että laji mene eteenpäin. Lajin kehittyessä antidopingtoiminta ja dopingtestit ovat asioita, jotka toivottavasti astuvat mukaan. Kannatan dopingvapaan urheilun takia kaikessa kilpaurheilussa antidopingtoimintaa. Ja toki toistourheilijoillekin toivon kehitystä ja menestystä.

Nyt kun liikkujaidentiteettini muuttuu urheilijasta kuntoilijaksi, on vapaa-ajan tekemisissään vapaa kuin leikkivä lapsi. Voimailusaleilla minua tulee jatkossakin näkemään valmentajan roolin lisäksi myös vapaa-ajalla kuntobodailemassa osana monimuotoista liikunnallista elämäntyyliä, muttei vanhaan tyyliin ahnaasti uusia ykkös-, kakkos- ja kolmosmaksimeja nostaen.  Kiitän kaikkia urheilu-urallani minua auttaneita ja kannustaneita. Suuret kiitokset. Koskaan ei pidä sanoa tällaisissa asioissa varmuudella ”ei koskaan” kuten jo avauskappaleessa viittasin eli jätän todellakin varalta takaportin urheilulle auki, mutta uskoisin, etten tule tekemään comebackia totisen ja tavoitteellisen kilpaurheilun pariin ellei se tapahdu ensimmäisen kuntoiluvuoden aikana.

Elämä on ajanjaksojen limittäinen jatkumo, ja olennaista on noina ajanjaksoina koettu onnellisuus…

Oodi rauhalle:

28.7.2014

TR

OPTIMOI VOIMANTUOTTO –KOULUTUSSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 20.9. ja 21.9.2014

 

Kouluttajina toimivat Lihastohtori Juha Hulmi (LitT), PT Timo Haikarainen (LitM) ja Fysiikkavalmennuspalvelu Athletican Tuomas Rytkönen (LitK).

Alustava ohjelma, hinta ja ilmoittautuminen Timo Haikaraisen blogissa:

http://th-valmennus.blogspot.fi/2014/06/optimoi-voimantuotto-koulutusseminaari.html


Tervetuloa paikalle!
 
27.6.2014
TR

Syksyllä pärähtää voimakoulutusta yhdessä Lihastohtori Hulmin ja PT Haikaraisen kanssa (U)

Voima - miksi se on niin tärkeää urheilussa ja liikunnassa? Lue täältä. Raapaisemme artikkelissa aihetta Juha Hulmin ja Timo Haikaraisen kanssa. Syksyllä pärähtää sitten tuhdimmin asiaa voimaharjoittelusta pitämässämme koulutuksessa, josta esitietoja löytyy jo tuosta artikkelista. Koulutuksen paikka, aika ja ilmoittautumistiedot julkaistaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Fysiikkavalmennuspalvelu Athletica, Parkour Akatemia ja Jyväskylän sirkuskoulu muuttavat Seppälään uusiin tiloihin osoitteeseen Ahjokatu 8. Kokonaistilaa tulee noin 700 neliömetriä ja Athletican voimaharjoittelutila tulee olemaan ainakin 50 neliön kokoinen. Voimaharjoittelutilaan tulee monipuoliset välineet vapaista raudoista köysiin; voimaharjoittelutilassa tulee olemaan sekä 3 metrin että 6 metrin korkuista huonetilaa. Tänään veivasin uuden salin ekat voimatreenit remontin keskellä:

Noin 3 h hulluttelutreeni ennen juhannuslomia!

Hyvää juhannusta!

19.6.2014
TR

Voimaharjoittelutrilogia on valmis (U)

Kirjoittamani voimaharjoittelutrilogian päätösosa on julkaistu: osa III: Nopeuvoimaharjoittelu

Voimaharjoittelutrilogia kokonaisuudessaan:
Osa I: Lihasmassa- ja kestovoimaharjoittelu
Osa II: Maksimivoimaharjoittelu
Osa III: Nopeusvoimaharjoittelu

Voimaharjoittelutrilogian lähdeluettelo

12.6.2014 TR

PS. Väläyksiä omasta talven SE-tulokseen 93 kg johtaneesta voimaharjoittelusta ennen lisäpainoleuanvedon SM-kisaa 5.4.2014:

Ylen toimittaja Athletican valmennettavana, osa 6 (U)

Toimittaja jatkaa kehittymistään:

Näkökulma: Superkykyjä superkompensaatiolla! - Urheilutiedettä, osa 6 

www.athletica.fi

7.6.2014
TR

PS. Itselläni oli eilen kesän toinen happotreeni kohti toistoleuanvedon SM-kisoja 26.7.2014; otin 92,6 kiloisena 9x15/4' + 14. Ja päälle syväkyykystä 2x180kg!