Lisäpainoleuanveto - Optimaalinen tekniikka (U)

Suorin käsin roikunnasta leuka tangon yli keinolla millä hyvänsä. Siinä tiivistyy suorituksellisesti kilpalisäpainoleuanvedon yksinkertainen, rujo ja konstailematon olemus. Lisäpainoleuanvedonkilpailusäännöt voit käydä lukemassa Suomen Leuanveto ry:n sivuilla.

Maksimivoima, nopeusvoima ja tekniikka ovat kolmikko, jotka ratkaisevat lisäpainoleuanvetosuorituksen kovuuden. Tässä artikkelissa keskitytään tekniikan pohdiskeluun: millä tekniikalla saa suurimman kuorman ylös lisäpainoleuanvedossa? Sivistyneeksi pohdiskeluksi tämä artikkeli tulee jäämäänkin, sillä vielä toistaiseksi biomekaaninen tutkimustieto kilpaleuanvedosta puuttuu (Vink-vink! liikuntabiologian biomekaniikan opiskelijat: tässä olisi hyvä kandin tai gradun aihe: lisäpainoleuanvedon biomekaaninen liikeanalyysi, 3D-videoanalyysi + EMG-mittaukset). Kisoissa näkee niin kokovartaloheijaria, puolieristettyä vetämistä kuin lähes täysin olkanivelen ojentajia ja kyynärnivelen koukistajia eli liikkeen päävaikuttajalihaksia eristäviä tekniikoita. Voi olla, että optimaalinen tekniikka on yksilöllinen, ja riippuu omista mittasuhteista sekä voimatasosta. Isommalla ja pienemmällä kuormalla on nimittäin myös teknisestä näkökulmasta erilaista vetää. 

Voimantuoton suuntaaminen. Se nyt on leuanvedossa aika selvää, että mitä suuremman koko liikeradan nettovoiman saa tuotettua suoraan alaspäin, sitä suurempi on ylös nostava vastavoima. Toisin sanoen sivuttaissuuntainen voimantuottaminen ei vie leuanvetäjää ja lisäpainoja ylöspäin. Toisaalta kuitenkin monet kilpailijat vetävät kokovartaloheijarilla kippaamalla, jolla saa vedolle suuren alkukiihtyvyyden, mutta sivuttaissuuntaistakin liikettä syntyy aika paljon. Itse vedin juuri näin vielä 2014 SM-kisoissa: omat kisavedot vuoden 2014 SM-kisassa -90 kg sarjassa. Nyt olen pyrkinyt saamaan voimantuoton suuntautumaan enemmän vain vertikaalisuuntaan: tässä blogin vakiolukijoille jo edellisestä postauksesta tutut tämän vuoden SM-kisavetoni -100 kg sarjassa. Täytyy nyt ”off seasonilla” vielä testailla vähän eri variaatioita kisatekniikasta, jotta löytäisi käytännön kautta sen itselle suotuisimman näin tutkimustiedon vielä puuttuessa. 

Lihasten välinen koordinaatio. Se, että eri lihakset ja lihasten supistuvat osat (motoriset yksiköt) aktivoituvat juuri oikeaan aikaan leuanvetosuoritusta on syntyvän nostavan nettovoiman kannalta mielettömän olennaista. Se, että päävaikuttajalihasten supistumisajoitukset linkittyvät nätisti yhteen mahdollisimman suuren voimantuoton mahdollistaen on tärkeää. Tähän, kun liitetään se, että vedossa avustavat tukilihakset toimisivat optimaalisesti, ja vedon vastavaikuttajat vain stabilisoisivat tarvittavan verran niveliä jarruttaen vetoa mahdollisimman vähän, niin aletaan hahmottaa koko kokonaisuutta makrotasolla. Tämä tekee leuanvedosta, kuten muistakin moninivelliikkeistä liikehermostolle haastavan koordinoitavan maksimaalisen voimantuottosuorituksen optimoimiseksi. 

Inertia. Mitä enemmän kehon ja lisäpainojen muodostamalle kappaleelle saa vedon alussa kiihtyvyyttä ja nopeutta, sitä enemmän se vastustaa liiketilan muutosta eli sitä todennäköisemmin veto onnistuu loppuun asti. Alun kiihtyvyys ei saa kuitenkaan tulla liiaksi voimantuoton suuntaamisen tai optimaalisen vetokoneiston lihasten välisen koordinaation kustannuksella. Kokovartaloheijarilla saa monesti suuren alkukiihtyvyyden, mutta voimantuoton suuruus ja optimaalinen lihasten välinen koordinaatioketju saattavat kärsiä. Siksi eristetympi veto saattaa pitkällä aikavälillä olla kokonaisvoimantuoton kannalta parempi. 

Konsentrinen voimantuottonopeusriippuvuus. Nopeusvoima ja kiihtyvyys ovat tärkeitä inertian näkökulmasta. Toisaalta konsentrisesti (konsentrinen lihastyö = aktiivinen lihas lyhenee) voimaa tuotettaessa lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa mitä hitaammin se supistuu. Tästä ilmiöstä johtuen nopeassa vedossa ei hyvilläkään voimantuottonopeusominaisuuksilla saa loppuvedossa tuotettua 100 %:a yläselän ja käsien leuanvedon ylänivelkulmien voimantuotosta. Tämä ilmiö tukee eristetympää tekniikkaa kilpalisäpainoleuanvedossa. Toisaalta monet kilpavetäjät tuntuvat saavan viimeiset tarvittavat sentit leuan ylitykseen lonkan ja polvien ojennukseen perustuvalla jalkapotkulla.

Koko vartalon käytöllä ja päävaikuttajia eristävällä tekniikalla on siis molemmilla omat hyvät puolensa lisäpainoleuanvedon kokonaisvoimantuotossa. Saattaa siis olla, että jokin kokovartaloheijarin ja eristetyn vedon välimalli on optimaalinen lisäpainoleuanvetoon. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan Suomen ja maailman parhaimpien lisäpainoleuanvetäjien tekniikka kehittyy, mutta toivottavasti tulevaisuus tuo myös biomekaanista tutkimustietoa lisäpainoleuanvedon ystävien iloksi!

26.5.2015

TR

9 kg parannus -100 kg sarjan SE:een ja Suomen mestaruus!

23.5.2015 käytiin tähän asti kaikkien aikojen kovatasoisimmat lisäpainoleuanvedon SM-kisat. Naisten yleisissä sarjoissa 40 kg haamuraja rikottiin kahden eri sarjan vetäjän voimin. Miehissä puolestaan peräti viisi urheilijaa miesten yleisissä sarjoissa rikkoi 90 kg haamurajan. Päivän ja Suomen Leuanveto ry:n alaisissa kisoissa tähän asti kaikkien aikojen suurimman lisäpainon, 95 kg, veti ylös -90 kg sarjan voittaja Mario Juronen. Päivän kovimmasta suhteellisen voiman tuloksesta vastasi -80 kg sarjan voittaja Marko Mäkinen, joka veti 1,21 kertaa oman kehon painonsa verran rautaa, kun 77,7 kg painavalla miehellä roikkui parhaassa hyväksytyssä vedossaan 94 kg lisäpainot vyöllään. Itse sain kunnian päivän kovimmasta absoluttisen voiman suorituksesta, kun vedin 91,1 kg omalla massalla 90 kiloa eli ylösnostetuksi kokonaiskuormaksi kertyi 181,1 kg. Koko kisojen tuloksen näkyvät täällä.

Omasta kisasta hieman tarkemmin. Jo verryttelyissä tunsin ja tiesin, että tänään ukko on iskussa. Avausveto 85 kg tuli kevyesti korkealle kaulaan. Toinen veto 90 kg oli helppo. 95 kiloon eivät voimat vielä ihan riittäneet. Olin todennäköisesti n. 92-94 kg kunnossa.

Omat kisasuoritukseni:

Urheilullista kesää!

24.5.2015
TR

Optimoi Voimantuotto -koulutusseminaari 5. ja 6.9.2015 Helsingissä

Tervehdys voimaharjoittelusta kiinnostuneet! Tule mukaan viimeiseen Optimoi voimantuotto koulutukseen syksyllä Helsinkiin!

Mistä on kyse?

Harjoittelutrendit tulevat ja menevät. Suuri osa niistä kuihtuu nopeasti pois, sillä ne eivät tuota systemaattisesti mainioita tuloksia. Ihmisen fysiologia ja hermolihasjärjestelmän toiminta taas eivät muutu. Juuri näiden osa-alueiden tunteminen, niihin liittyvän uusimman tutkimustiedon huomioiminen ja tälle pohjalle rakennettujen harjoitusmallien käyttö saa aikaan tehokasta kehitystä – nyt ja aina. Valmennusopin tutkimus tuo myös jatkuvasti uutta tietoa siitä, miten kehomme vastaa tietynlaiseen kuormitukseen. Kun tämä tutkimustieto yhdistetään harjoitusmenetelmien ”kenttätestaukseen” ja käytännön havaintoihin, nousee harjoittelu aivan uudelle tasolle. Näiden asioiden yhdistämiseksi kehitimme Optimoi Voimantuotto – koulutusseminaarin.

Pidimme ensimmäisen koulutusseminaarin Jyväskylässä 20. ja 21.9.2014 ja jatkoimme Tampereella 7. ja 8.3.2015. Nyt suosittu Optimoi voimantuotto -koulutuskiertueemme saapuu siis Helsinkiin, hienoihin Optimal Performance Centerin tiloihin! Tämä on näillä näkymin viimeisin koulutuksemme yhdessä toistaiseksi eli tätä ei kannata jättää väliin. Jyväskylän ja Tampereen seminaarien suuri suosio ja positiivinen palaute osoittivat taas, että näyttöön perustuvalle ja käytännön sekä teorian vuoropuheluun perustuvalle tiedolle ja käytännön sovellutuksille on suuri kysyntä. Iso nöyrä kiitos vielä kerran kaikille edellisiin seminaareihin osallistuneille! Esimerkiksi koulutuksemme sisältö sai osallistujilta Jyväskylässä 4,5/5 ja Tampereella 4,3/5. Olemme palautteiden pohjalta hioneet koulutustamme vielä kattavammaksi, jotta se auttaisi juuri sinua viemään oman tai asiakkaasi harjoittelun uudelle tasolle.

OPTIMOI VOIMANTUOTTO –KOULUTUSSEMINAARI HELSINGISSÄ 5. ja 6.9.2015

Lihasvoima ja sen osa-alueet ovat kriittisen tärkeä osa kilpa- ja kuntourheilulajeja, ja ne ovat voimakkaasti takana kehonkoostumusta muokkaavassa harjoittelussa sekä yleisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn takaamisessa. Olemme keränneet voimaharjoittelusta ja sitä tukevasta ravitsemuksesta erittäin laajan tietopaketin, joka yhdistää viimeisimmän tutkimustiedon ja käytännön harjoitussovellutukset. Alla on kattava tietopaketti ja aikataulu seminaarista sekä linkki ilmoittautumissivulle. Toivomme näkevämme mahdollisimman monet teistä jompana kumpana päivänä syyskuussa!

Onko seminaari Sinua varten?

• Haluatko oppia voimantuotosta ja voiman osa-alueista sekä saada laadukkaimpien tutkimusten vuosikymmenien aikana tuomat löydökset yhteen kerättynä?

• Oletko kiinnostunut voimaharjoittelun suunnitteluun liittyvästä valmennusopin tutkimustiedosta käytännön näkemyksellä varustettuna?

• Haluatko oppia soveltamaan jaksotusperiaatteita niin, että aloittelevan harjoittelijan voimatasoja voi helposti kohottaa 50–100 % 2–3 harjoituskuukauden aikana – turvallisesti, lähes nollatasoa hipovalla loukkaantumisriskillä?

• Haluatko mukaasi lukuisia satojen asiakkaiden kokemukseen perustuvia viitearvotasoja? Näiden avulla voit arvioida omaa tai asiakkaasi valmiutta siirtyä esimerkiksi haastavimpiin harjoitteisiin tai jaksottelumalleihin, jotta kehittyminen jatkuisi tasaisena ja loukkaantumisriski voidaan minimoida.

• Oletko kiinnostunut tasannevaiheiden tai kehityslukkojen purkamiseen liittyvistä seikoista? Kuinka saada tehokkaasti aikaan kehittymistä tietynlaisilla harjoittelija/asiakasryhmillä?

• Kaipaatko voimaharjoittelua tukevaan ravitsemukseen viimeisintä tietoa niin urheiluravinteista kuin ”tavalliseen ruokaan” perustuvista ravintomanipulaatioista? Miten ja kuinka paljon ravintoon panostamalla voit tehostaa voiman eri osa-alueiden kehittymistä ja niiden hyödyntämistä tavoitteidesi mukaan?

• Haluatko välttää voimantuoton kehittämisestä tehtävät tyypillisimmät virheet, jotka johtavat epäoptimaaliseen kehittymiseen ja loukkaantumisriskiin?

• Haluatko tietoa, jonka avulla kokenutkin voimaharjoittelija voi vielä saada siirrettyä ennätyksiään piirun verran lähemmäksi omia rajojaan?

 

Koulutusseminaari on tarkoitettu

• Personal Trainereille / kuntosaliohjaajille

• Valmentajille

• Tavoitteellisille harjoittelijoille

• Liikunta- ja terveysalan opiskelijoille

• Omasta tai läheistensä kunnosta, valmennusopista ja liikunta- ja ravitsemustieteestä kiinnostuneille

Koulutus ei siis ole suunnattu pelkästään liikunta-alan ammattilaisille. Selitämme asiat ymmärrettävällä tavalla, vaikka alla ei olisi pitkää alan koulutusta. Kuitenkin myös kokeneemmille alan ammattilaisille tulee varmasti uutta opittavaa.

Alustava ohjelma

10:00–12:00 Nopeus- ja maksimivoimaharjoittelun teoria ja uudet tuulet

Osiolla käydään läpi maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun teoriaa sekä uusimpia mielenkiintoisia löydöksiä niin valmennusopin kuin liikuntafysiologian puolelta. Osio vastaa tyhjentävästi kysymyksiin siitä, mitä voiman harjoittamisesta teoriassa tiedetään. Teoriaymmärrys on välttämätöntä tehokkaiden käytännön mallien luomisessa. Viemme myös teoriaa käytännön esimerkeiksi sekä luennolla että demoissa.

12:00–13:00 Lounas (omakustanteinen)

13:00–14:00 Voimantuoton vuotokohdat ja niiden paikkaaminen

Osiossa käydään läpi tyypillisiä personal trainerin asiakasryhmiä ja heillä esiintyviä voimantuoton puutteita, kehittämiskohtia sekä niihin soveltuvia harjoitusmalleja. Jokaisesta profiilista ja harjoitusmallista annetaan sekä teoreettinen pohja että käytännön keinot, joilla kehittyminen käynnistyy erittäin nopeasti.

14:00–15:30 Ravinto ja ravintolisät voiman kasvatuksessa

Tässä osiossa käsitellään viimeisintä tietoa voiman kehittymistä tukevasta ruokavaliosta ja ravintolisistä. Missä tilanteessa tietyt ravintomanipulaatiot ovat tarpeellisia? Kuinka paljon niistä voi olla hyötyä? Onko jostain haittaa? Ravintolisät: mitä uutta on tullut viimeaikoina ja mikä on näiden ravintolisien toimintamekanismi? Entä kenelle ne sopivat ja kenelle eivät? Mihin tuotteisiin kannattaa satsata oman tai asiakkaan harjoittelun tukemisessa?

15:30–15:50 tauko

15:50–17:20 Käytännön demot

Tässä osiossa osallistujat jaetaan kahteen ryhmään.

Osa 1. Hermostollisten ja lihastason tekijöiden tehokas huomiointi käytännön kuntovalmennuksessa. (Timo Haikarainen)

Haikarainen on tunnettu asiakkaistaan, jotka jopa seniori-ikäisinä kehittävät voimatasojaan 4–6 kuukaudessa useimpien 2–3 vuotta ”omillaan” harjoitelleiden tasolle. Kuntoilijoilla tehokkaimmat menetelmät eivät usein ole ”yleisinä totuuksina” pidettyjä voiman harjoitusmalleja. Tässä osiossa käsitellään tyypillisiä kehityslukkoja ja keinoja harjoittaa lihaksistoa monipuolisesti maksimaalisen harjoitusefektin saamiseksi. Käsiteltäviä aiheita mm.

• Miten hyödyntää liikevalintaa tehokkaan kehittymisen varmistamiseksi? Mitkä ovat eristävien liikkeiden yllättävät hyödyt aloittelevalle kuntoilijalle?

• Lihasmekaniikan hyödyntäminen voima- ja lihasmassaharjoittelussa. Selkeitä, tuhansien käytännön valmennustuntien aikana ”kenttätestattuja” ja heti käytäntöön siirrettäviä keinoja, joilla tehostat voiman hankkimista itselläsi tai asiakkaallasi. Aihealueina lihaspituus, voimantuoton potentiaatio sekä spesifi motoristen yksiköiden aktivointi eri harjoitteilla.

• Perusta vahvaksi – mikä estää kuntoilijan tehokkaan vahvistumisen? Käytännön portaat näiden lukkojen aukaisemiseksi.

• Millä tekniikoilla voi taata asiakkaalle välittömästi 1-2 lisätoistoa useissa voimaharjoitusliikkeissä?

Osa 2. Muuttuvat vastukset ja osanostot maksimi- ja nopeusvoimavoimaharjoittelussa. (Tuomas Rytkönen)

• Mitä ovat voimaharjoitteiden erilaiset voimantuottokäyrät, ja kuinka niitä voidaan hyödyntää tuloksekkaassa voimaharjoittelussa?

• Miten maksimivoimaurheilussa voidaan hyödyntää osanostoja, painonvapautusta, isometrisiä pitoja, ketjuja ja kumeja omien heikkouksien kehittämiseen?

• Miten muuttuvilla vastuksilla voidaan tehostaa nopeusvoimaharjoittelua?

• Mikä on nopeusvoimaharjoittelun rooli maksimivoimalajeissa?

• Demolla Athletican fysiikkavalmentaja ja leuanvedon moninkertainen SE-mies Tuomas Rytkönen tuo asiaa käytäntöön leuanveto- ja jalkakyykkyharjoitteita demonstroiden.

17:25–18:00

Kertaus, keskustelu ja kysymykset

• Käymme läpi seminaaripäivän aikana esittämiämme ja esiin nousseita teemoja

• Vastaamme seminaarisisältöön tai omaan harjoitteluusi tai ravitsemukseesi liittyviin kysymyksiin.

Kuinka pääset mukaan

Seminaarin hinta 30.6.2015 mennessä ilmoittautuneilla on 199 euroa+ALV24%/hlö (verollinen hinta 246,76 euroa/hlö). Jos paikkoja on 30.6.2015 jälkeen, niin jälki-ilmoittautumishinta on 229 euroa+ALV/hlö(verollinen hinta 283,96 euroa/hlö). Paikkoja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti! Edellinen pääkaupunkiseudun koulutuksemme myytiin loppuun parissa päivässä!

Ilmoittaudu ”Optimoi voimantuotto” -koulutusseminaariin TÄLLÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKKEELLA: https://whm06.louhi.net/~dash/ilmoittautuminen/athletica/ilmo.php?city=athletica (kopio linkki selaimesi osoitekenttään). HUOM! Ilmoittautuminen on sitova, mutta paikan voi itse vapaasti myydä tai luovuttaa eteenpäin.

Bonukset

• Seminaariin osallistujana saat erittäin kattavan ja syventävän tiedon lähteille ohjaavan PDF-sisällön, jotta voit hyödyntää sitä jatkossa omaan tai asiakkaasi harjoitteluun ja keskittyä seminaarin aikana innostavaan oppimiseen kirjoittamisen sijasta.

• Saat seminaarista kirjallisen kurssitodistuksen.

Missä?

Optimal Performance Center Helsingin Vallilassa. Paikalle on helppo tulla sekä omalla autolla että julkisilla kulkuvälineillä.

Ketkä tapaat seminaarissa?

Timo Haikarainen, LitM.

 

Olen viimeisen 13 vuoden aikana valmentanut satoja ihmisiä ja opettanut sekä kouluttanut suurta joukkoa Personal Trainereita, kuntosaliohjaajia, liikuntaneuvojia ja fysioterapeutteja. Väliin mahtui myös 4 vuoden jakso, jonka aikana valmennustyön ohella työskentelin tutkimusprojekteissa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja terveystieteen laitoksilla. Nykyään valmennan aktiivisesti ja myös kehitän personal trainereiden ja PT –tiimien toimintaa ja ammattitaitoa. Kirjoitan myös aktiivisesti eri kuntoilulehtiin ja olen mukana liikunta-alaan liittyvissä TV-projekteissa.

Valmennustyötä tehdessäni olen havainnut, että voimantuoton puutekohdat ovat hämmästyttävän samankaltaisia tietyllä profiililla varustetuilla asiakkailla. Koulutustyötä tehdessäni sekä PT-tiimejä sparratessani olen huomannut, että eniten kysymyksiä ja keskustelua herättävät juuri spesifeihin asiakasryhmiin liittyvät tapaukset, joihin ei täsmätietoa ole juuri saatavilla:

• Miten nopeasti voima voi todella kehittyä?

• Miten konkreettisesti rakennan harjoitusmallin, joka tuottaa tehokkaasti tuloksia?

• Mitkä ovat tyypillisimmät voimantuoton kehittymistä estävät lukot?

• Mitkä ovat tietyissä, spesifeissä tapauksissa yleisimmät kompastuskivet ja miten ne sivuutetaan?

Vastaus niin kehittymistä ja ongelmakohtien kiertämistä käsiteleviin kysymyksiin kuuluu liian usein: ”Riippuu täysin tilanteesta ja yksilöstä”. Näin ei kuitenkaan ole. Tämä seminaari on rakennettu pitkälti siksi, että juuri sinä saat pitkän kokemuksen ja uusimman tutkimustiedon pohjalta laadittuja työkaluja ja vastauksia omiin tai asiakkaidesi harjoittelua ja kehittymistä koskeviin kysymyksiin ja ongelmakohtiin.

Juha Hulmi, LitT, dosentti

Olen vuonna 2009 lihaskasvusta väitellyt liikuntatieteiden tohtori ja vuonna 2013 sain liikuntafysiologiasta dosentuurin. Olen tutkinut paljon mm. erilaisten harjoitteluiden vaikutuksia ja urheilijan ja kuntoilijan ravintoa. Olen ollut useita kertoja kutsuttuna luennoitsijana erilaisissa konferensseissa ympäri maailmaa, erityisesti liittyen proteiiniravitsemukseen ja lihasten ja voiman kasvuun sekä rasvan lähtöön.

Olen ollut aktiivinen jo kymmenisen vuotta erilaisilla treenifoorumeilla, esimerkiksi toiminut ekspertti-osiossa Pakkotoistolla ja kirjoittanut mm. Bodaus ja ProBody lehteen ja toiminut asiantuntijana monissa tiedotusvälineissä. Olen päätoimisesti lihaskasvun ja toiminnan tutkija ja siinä sivussa pidän myös suosittua Lihastohtori -blogia ja olen mukana myös muutamassa muussa kuntoiluun liittyvässä projektissa. Käyn myös silloin tällöin, kun aikaa jää muulta toiminnalta luennoimassa ja kouluttamassa ravintovalmentajia ja personal trainereita, urheilijoita tai muita omasta kunnostaan kiinnostuneita. Kovasta kiireestä johtuen esiinnyn kuitenkin vain muutaman kerran vuodessa, eli tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä. Olen päättänyt pitää omista koulutuksista vähintäänkin yhden välivuoden ja panostaa täysillä tutkimukseen, joten tämä on toistaiseksi viimeinen kerta, kun minut voi nähdä vastaavissa koulutuksissa.

Minulla on annettavanani paljon sellaista osaamista tieto-taitoa, jota et muualta Suomessa saa. Vaikka olenkin tiedemies, niin osaan välttää tiedejargonia ja luentoni ovat viihdyttäviä.

Tuomas Rytkönen, LitK

Olen liikuntabiologiaa opiskeleva fysiikkavalmentaja (www.athletica.fi), ja olen paraikaa viimeistelemässä graduani yhdistetystä voima- ja kestävyysharjoittelusta pääaineenani valmennus- ja testausoppi. Koko opintojeni ajan olen erikoistunut voimaharjoitteluun, ja muutamassa vuodessa on tullut luettua tuhansia tutkimusartikkeleita voimaharjoittelusta. Toki nopeus-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelukin kiinnostavat, ja töissäni tarvitsen koko fyysisten ominaisuuksien palettia.

Voimaharjoittelusta olen kirjoittanut useita artikkeleita Lihastohtori Hulmin blogiin. Trainer4You:lle olen kirjoittanut Voimaharjoittelutrilogian. Myös omassa blogissani on lukuisia voimaharjoittelua käsitteleviä juttuja vuosien varrelta. Olen ohjelmoinut muun muassa tankotanssijoiden, parkouraajien, kilpaleuanvetäjien, yleisurheilijoiden, kuntobodaajien, sirkusammattilaisten ja kestävyyslajien kuntourheilijoiden harjoittelua tuloksekkaasti Athletican alaisuudessa. Fysiikkaharjoitteluun liittyviä koulutuksia olen pitänyt Optimoi Voimantuotto -kiertueen lisäksi muun muassa Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Keski-Suomen Liikunnalle, Jyväskylän hierojakoululle, Parkour Akatemialle, Fight Clubille, Hippoksen Marathonkerholle ja Ready Set Pole tankotanssikoululle. Omasta urheiluhistoriasta löytyy useita Suomen mestaruuksia ja SE-tuloksia kilpaleuanvedosta sekä junnuvuosilta SM-pistesijoja keskimatkojen juoksemisesta. Kilpailen lisäpaino- ja toistoleuanvedossa. Lisäksi harrastan monipuolisesti kokonaisvaltaista voimailua sekä aerobista terveysliikuntaa.

Optimal Performance Center Joni Jaakkolan johdolla sponsoroi tilaisuuteen kahvit. Mukaan on tulossa myös monia muita OP:n voima- ja ravintovalmentajia.

Koulutuskokemuksia

Paasattuamme tähän asti itse, päästetään vielä muutama koulutuksissamme ollut ihminen ääneen.

Palautteita Timon pitämistä koulutuksista

”Kouluttajan teoriatiedon ja käytännön kokemuksen yhdistelmä oli kerta kaikkiaan inspiroiva”.

”Paras kouluttaja, joka on tullut vastaan. Missään, koskaan.”

”Innostava ja positiivinen kouluttaja. Erittäin asiantunteva.”

”Jokaiseen kysymykseen tuli perusteltu ja käytännön tasolle viety vastaus, ei ärsyttävää mutua. Tämä hyvä!”.

Palautteita Juhan pitämistä koulutuksista

”Kiitos vielä aivan loistavasta viikonloppukokonaisuudesta!”

”Mukava kuunnella ihmistä joka kerrankin tietää mistä puhuu!”

”Juha Hulmi on hyvä telkkarissa ja helkkari vieköön hän on hyvä myös luentosalissa. Hulmi luo uskoa tulevaisuuteen. Kun unilääkettään tarjoavat vanhat jäärät väistyvät kateederin takaa, sitten meidät valloittaa ihana Hulmin tapainen nuorisojengi.”

Palautteita Tuomaksen pitämistä koulutuksista

”Käsittämättömän laaja tietotaito”

”Opin paljon uutta voimaharjoittelusta!”

”Athletican poikia on mukava kuunnella!”

”Rytkösen hillitön ammattitaito. Tuomas myös kehittynyt puhujana. Taidan perustaa Rytkös-fun clubin.”

”Erityisesti hatunnosto Tuomakselle aloitusosasta! Loistavasti puhuttu!”

Palautteita ”Optimoi voimantuotto” –koulutusseminaareistamme Jyväskylästä ja Tampereelta:

 

”Mukava ja virkistävä koulutus: ei mututietoa vaan faktaa ja sen sovelluksia”

”Kiitos teille, tuli paljon uutta sekä valaistusta omille ajatuksille”.

”Jokaiselle kouluttajalle erityiskiitos todella kovasta asiantuntijuudesta ja erittäin hyvästä asenteesta”

”Monta ahaa – hetkeä tuli. Loistava seminaari ja aion suositella.”

”Kiitos antoisasta päivästä. Hyvin rakennettu kokonaisuus. Tarjositte mitä lupasitte.”

”Tosi mielenkiintoinen ja antoisa paketti. Päivä meni todella nopeasti.”

”Loistavat asiantuntijat, joilla kompetenssi hallussa.”

”Todella hyvä seminaari.”

”Kiitos! On hienoa, että jaatte omaa asiantuntemustanne.”

”Kiitokset loistavasta koulutuksesta!”

”Eri koulutuksia kiertäneenä kiitän teitä erinomaisesta käytännön ja teorian yhteensovittamisesta. Mielestäni jokaiselle teistä olisi voinut varata oman päivän.”

”Parasta oli vankka tutkimukseen pohjautuva tieto. Käytäntö ja teoria yhdistyivät hienosti.”

”Sain paljon omaan ja työhöni käytettävää uutta tietoa ja äärimmäisen tärkeää tietoa.”

”Erittäin hyvät kouluttajat. Osaavia. Monipuolista tietoa. Hyvät asian esitystavat.”

”Selkeät esitykset. Omasta asiastaan innostuneet puhujat.”

”Sain paljon uusia ideoita treeneihini.”

”Asiantunteva, mutta rento ote.”

”Hyvä meininki kaikilla kouluttajilla. Lisää tällaista!

”Kiitos! Hyvää ja selkeää ulosantia helposti ymmärrettävässä muodossa!”

”Runsas tietosisältö. Hyvät luennoitsijat.”

”Kaikkiaan innostava päivä. Jään seuraamaan mitä muuta koulutustarjontaa teiltä tulee.”

Kuinka pääset mukaan

Seminaarin hinta 30.6.2015 mennessä ilmoittautuneilla on 199 euroa+ALV24%/hlö (verollinen hinta 246,76 euroa/hlö). Jos paikkoja on 30.6.2015 jälkeen, niin jälki-ilmoittautumishinta on 229 euroa+ALV/hlö(verollinen hinta 283,96 euroa/hlö). Paikkoja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti.

Ilmoittaudu ”Optimoi voimantuotto” -koulutusseminaariin TÄLLÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKKEELLA: https://whm06.louhi.net/~dash/ilmoittautuminen/athletica/ilmo.php?city=athletica (kopio linkki selaimesi osoitekenttään). HUOM! Ilmoittautuminen on sitova, mutta paikan voi itse vapaasti myydä tai luovuttaa eteenpäin.

Takuu

Olemme varmoja siitä, että saat koulutusseminaarista sinulle arvokasta, uutta ja heti hyödynnettävää tietoa. Tietoa, joka auttaa sinua tehostamaan harjoitteluasi tai nostamaan asiakkaasi treenin uudelle tasolle. Uskomme tekemiseemme siinä määrin, että palautamme osallistumismaksusi, jos et ole täysin tyytyväinen koulutusseminaarin sisältöön.

Lisätietoja:

Timo Haikarainen, 0400 472 853

Lisäravinteiden ja dopingin ero (U & EF)

ADT:n (Suomen Antidopingtoimikunnan) alaiselle kilpaurheilijalle doping-kysymys on sinänsä yksinkertainen. ADT:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien listalla olevia aineita ja menetelmiä ei saa käyttää. Muita saa. Piste. Hyvin selkeä eettinen ohje on siis kilpailla näiden yhteisten sääntöjen mukaan. WADA:n (eli maailman antidopingtoimiston, jonka alainen myös siis ADT on) doping-aineeksi luokittelun perusteina ovat kolme pääpykälää, joista vähintään kahden täytyy toteutua, jotta kyseessä on dopingaine: 

1. Niiden käytöllä on tai voi olla urheilusuoritusta parantavia vaikutuksia 
2. Niiden käytöllä on todellinen tai mahdollinen riski urheilijan terveydelle 
3. Ne ovat urheiluhengen vastaisia

(http://www.usada.org/substances/prohibited-list/)

Suorituskyvyn nosto ja terveydellinen haitta ovat suhteellisen selkeitä kriteereitä, mutta ”urheiluhengen vastaisuus” on hyvin tulkinnanvarainen määritelmä. Suorituskyvyn nostoa ja terveydellisiä haittoja voi mitata fysiologisilla tieteellisillä mittauksilla (efektin suuruus ja kesto jne.), mutta urheiluhenki on abstrakti käsite, jonka voi määritellä lukemattomilla eri tavoilla. Dopingin määrittelemiseen ei liene olemassa yksiselitteistä keinoa, niinpä olen tullut siihen tulokseen, että WADA:n määritelmä on kuitenkin melkoisen hyvä, kuten blogitekstin edetessä tulette huomaamaan. Korostan jo tässä vaiheessa, että mielestäni mahdollisuus harrastaa kilpaurheilua terveellisistä lähtökohdista on niin tärkeä asia, oikeastaan ihmisoikeus, että antidoping-toimintaa tarvitaan. Se, että doping on vaikeaa määritellä, ei oikeuta sitä, että kaunis ajatus puhtaasta urheilusta tulisi tuhota.

Vaikeasti määriteltävissä asioissa tarvitaan ”poliittisia päätöksiä”, joilla toimintaa linjataan. Toki päätösten takana tulisi olla argumenttikilpailu, jossa loogisimmat argumentit ja eniten onnellisuutta ympärilleen luovat ratkaisut voittavat. Kaikessa ihmisen luomassa kulttuurissa on lieveilmiönsä, niin myös urheilussa. Isojen massojen yhteistyössä tarvitaan instituutioita, jottei homma repeä yksittäisiin erimielisyyksiin tai muutu hallitsemattomaksi kaaokseksi. Tietyn säätelyn kautta saadaan aikaan paljon hyvää, kunhan säätely ei ole mielivaltaista, vaan hyvän tahdon ja loogisen järjen ohjaamaa. Doping-vapauteen pyrkivissä urheilulajeissa/lajiliitoissa dopingvalvontaa tarvitaan samasta syystä kuin yhteiskunnassakin tarvitaan lakien valvontaa.

Itselleni ei elämässä ole yleensä riittänyt missään asiassa minkään instituution määritelmät mistään ellei instituution tekemän määrityksen filosofislooginen päättelyketju ole tarpeeksi hyvä. Lisäksi kriittinen ajattelu on kuulunut luonteeseeni murrosiän alusta asti, ja liikuntabiologin yliopistokoulutus on toki lisännyt kykyä ja moniulotteisuutta kriittisessä ajattelussa. Niinpä olen miettinyt myös sitä miten voidaan erotella suorituskyvyn optimointiin käytettävät sallitut ja kielletyt keinot doping-vapaassa urheilussa / naturaalitreenaamisessa. Milloin voi hyvällä omallatunnolla pitää itseään naturaaliurheilijana/-treenaajana? Tämä eettisfilosofinen pohdiskelu koskettaa myös kaikkia kuntoilijoita kilpaurheilijoiden lisäksi.

Itse näen, että lähtökohtaisesti naturaalitreenaaminen voidaan rajata siten, että treenin, ruoan ja levon manipulointi suorituskyvyn optimoimiseksi on sallittua, mutta suorituskykyä lisäävien lääkeaineiden sekä lääketieteellisten menetelmien (kuten vaikkapa verensiirto) käyttö on kiellettyä. Missä kulkee sitten suorituskykyä lisäävän ruoan ja lääkeaineen rajapinta? Mitkä aineet voidaan luokitella suorituskykyä parantaviksi lisäravinteiksi eli osaksi ruokaa, ja mitkä ovat selkeästi suorituskykyä parantavia ei-ruoaksi määriteltäviä synteettisiä aineita eli käytännössä lääkeaineita / dopingia? Kysymykseen ei liene yksiselitteistä vastausta, että mitkä molekyylit voidaan luokitella ruoaksi ja mitkä ei, joten väliin tarvitaan hyvään tahtoon ja loogisuuteen perustuvia ”poliittisia lautakuntapäätöksiä” siitä, mikä määritellään dopingiksi ja mikä ei. Aiemmin käytin seuraavaa käytännönläheistä liian yksinkertaiseksi osoittautunutta logiikkaa: ”Sellaisia lisäravinteita, jotka voidaan luokitella ruoaksi, voi naturaalitreenaaja käyttää hyvällä omallatunnolla. Ruoaksi voidaan luokitella ainakin kaikki sellaiset lisäravinteet, joita löytyvät myös luonnon tuottamasta ruoasta jossain muodossa, olipa itse lisäravinne kantaruoastaan eroteltu osanen tai sitten synteettisesti valmistettu.” Tässä muutamia esimerkkejä:

• D-vitamiini – löytyy mm. kalasta: (http://www.fineli.fi/component.php?compid=2271)

• Hera-proteiini - löytyy maidosta: (http://examine.com/supplements/Whey+Protein/#summary1-0)

• Kreatiini - löytyy lihatuotteista: (http://examine.com/supplements/Creatine/#summary1-0)

• Beta-alaniini - löytyy jossain muodossa lihatuotteista: (http://examine.com/supplements/Beta-Alanine/#summary1-0)

• Sitrullinimalaatti - löytyy mm. vesimelonista: (http://examine.com/supplements/Citrulline/#summary1-0)

• HMB - löytyy mm. greipistä: (http://www.exrx.net/Nutrition/Supplements/HMB.html)

Ajattelin myös, jos joku "lisäravinne" voidaan tuottaa vain ja ainoastaan synteettisesti laboratoriossa ja se nostaa selkeästi fyysistä suorituskykyä, niin kyseessä ei liene lisäravinne, vaan doping-aine. Myöhemmin keskusteltuani lisää liikunta-alan ammattilaisten kanssa ja luettuani lisää tajusin, että erittäin monia WADA:n kiellettyjen aineiden listalla olevia aineita löytyy myös luonnosta. Siihen, määritelläänkö aine dopingiksi, ei vaikuta siis pelkästään aineen lähde, vaan myös pitoisuuden suuruus, vaikutuksen suuruus suorituskykyyn sekä ennen kaikkea aineen turvallisuus terveysnäkökulmasta. Lopullinen päätös siitä, lyödäänkö aine kiellettyjen aineiden listalle vai ei, on siis ”poliittinen lautakuntapäätös”, ja se lienee paras tapa toimia näin monimutkaisissa kysymyksissä. Lisäravinteen ja dopingin perimmäinen ero on siis se, että lisäravinteet eivät löydy WADA:n kiellettyjen aineiden listalta, mutta doping-aineet löytyvät. Lisäksi on tärkeää muistaa, että injisointi on jo lähtökohtaisesti dopingia, joten piikittäminen on kiellettyä, vaikka piikittäisi vaikkapa ”vain” suolaliuosta. Ravinto, johon myös lisäravinteet kuuluvat, tulee siis syödä. Tämä on yksi tärkeä yksityiskohta.

Terveysnäkökulma onkin mielestäni doping-asiassa erittäin tärkeä, ehkäpä se kaikkein tärkein: A) pitkäaikainen terveys on yksi tärkeimmistä yksilön ja häntä ympäröivän lähiyhteisön onnellisuuteen vaikuttavista perustekijöistä ja B) mielestäni jokaisella pitäisi olla oikeus harrastaa urheilua (myös kilpaurheilua) terveellisesti eli kaikissa kilpaurheilulajeissa soisi olevan edes yhden WADA:n/ADT:n alaisen lajiliiton. Dopingkiellot ja -testit eivät toki takaa 100 %:sti doping-vapaata urheilulajia, mutta dopingin kieltäminen säännöissä tekee dopingin käytöstä urheilulajissa moraalisesti kielletyn. Tämä on se tärkeä pointti. Hyvinvointinäkökulmasta on siis hyvä myös sellainen määritelmä, että lisäravinteet eivät ole terveydelle vaarallisia. Tämähän on oikeastaan aikalailla analoginen logiikaltaan WADA:n määritykseen siitä, että yksi kolmesta kriteeristä, joista kahden tulee toteutua aineen ollakseen dopingia, on ”niiden käytöllä on todellinen tai mahdollinen riski urheilijan terveydelle”.

Kehonrakennuksessa doping-aineiden käyttö näkyy ehkä kaikesta urheilusta raadollisimmin. Sen käyttö näkyy siinä paljaalla silmällä ulospäin toisin kuin esimerkiksi kestävyyslajeissa. Alla suomalaisen ADT:n alaisen naturaalikehonrakentaja Tuomas Kurosen kuva (laji Classic Bodybuilding, joka ADT:n testauksen piirissä) sekä ammattikehonrakentaja Kai Greenen kuva. Noihin kuviin tiivistyy hyvin ero ruoka (normiruoka + lisäravinteet) vs. doping + ruoka (doping, normiruoka ja lisäravinteet) treenin ja levon ohella lihasmassan hankintaan tähtäävässä harjoittelussa.

Vasemmalla ADT:n testaaman klassisen kehonrakennuksen harrastaja Tuomas Kuronen, ja oikealla ammattikehonrakentaja Kai Greene. (En omista valokuvien tekijänoikeuksia - poimittu netistä.)

Doping ei tulle koskaan urheilukulttuurista häviämään. Aina löytyy yksilöitä, joita kiinnostaa mihin pääsee, kun on kaikki keinot käytössä. Mielestäni monissa voimailulajeissa on itse asiassa ihan hyvä tilanne tässä: samassa lajissa on sekä WADA:n alainen doping-testattu liitto ja sitten liittoja, joissa doping on sallittua. Itse halveksun urheilijoita, jotka käyttävät dopingia, mutteivät myönnä sitä. Se, että avoimesti käyttää on sitten jo paljon hyväksyttävämpi arvovalinta, vaikkei terveysnäkökulmasta fiksua olekaan ja esimerkiksi julkisen terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta on moraalisesti arveluttavaa. Ainakin itsellä menee sympatiat ”kaurapuurolla eläneen” peruspuusepän puolelle, jos peruspuuseppä ja roinabodari ovat munuaissiirrejonossa tuhoutuneen munuaisen takia.

Se on mielestäni selkiö, että kehon ulkopuoliset anaboliset tai muulla tavoin urheilussa menestystä parantavat hormonit ovat dopingia, jos niitä ei käytetä jonkin sairauden hoitoon ilman merkittävää efektiä suorituskyvyssä. Rehellinen ADT:n alaisen lajin urheilija toimii ADT:n laatiman kiellettyjen aineiden listan mukaan eli ei käytä sillä olevia aineita (eikä menetelmiä). Jokaisen kuntoilijan puolestaan täytyy määrittää itse etiikka sille, millä keinoin sallii itselleen tavoitteisiinsa pyrkimisen. Itse olen tällä hetkellä ADT:n alainen urheilija (SLRY), mutta muutenkin oma treenietiikkani sisältää sen, että suorituskyky tulee rakentaa treenin, ruoan, levon ja mielen avulla doping-vapaasti. Todella kovaa suorituskykyä (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) sekä (halutessaan) kehonmuokkaustuloksia pystyy saavuttamaan naturaalina. Esimerkiksi itse tein 29.4.2015 kolme sarjaennätystä punttisalilla, vaikka systemaattisia voimaharjoitteluvuosia on takana jo lähes kahdeksan kappaletta. Ihmisen potentiaali etenkin henkisesti, mutta myös fyysisesti on aika ällistyttävä, ja pitkäjänteisellä tekemisellä saa urheiluhommissa todella paljon aikaiseksi naturaalinakin. Toki esimerkiksi absoluuttisessa maksimivoimassa tai kehonrakentajan massoissa ei puhtain keinoin pääse lähellekään doping-tuloksia, mutta naturaalituloksiin pääsee paljon terveellisemmin. Lisäksi itseäni ja monia muita inspiroi ylpeys siitä, että tulokset on saavutettu ilman doping-aineita!

Tämä on mielestäni tärkeä asiakokonaisuus, josta liikunta-alan ammattilaisten valmentajat mukaan lukien sekä urheilijoiden tulisi tasosta ja tavoitteista riippumatta keskustella avoimesti! Etiikka ja moraali kuuluvat myös urheiluun, kuten muuhunkin elämään. Onnellinen ihminen tarvitsee jonkinlaisen eettisen normiston itselleen, jonka mukaan elää. Ilman eettistä normistoa ei ole oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Arvoja ja etiikkaa siis tarvitaan. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, itsemääräämisoikeus, rakastaminen sekä rakastetuksi tuleminen ja pätevyyden tunne luovat onnellisuutta. Doping-vapaaseen urheiluyhteisöön kuuluminen luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja pätevyyden tunteeseen vaikuttaa tieto siitä, millä keinoilla saavutuksiinsa on päässyt.

Urheilun ja liikunnan iloa kevääseen!

27.4.–4.5.2015

TR