SM-hopeaa toistoleuanvedon SM-kisoista 2015 sarjasta -110 kg (U)

Omat kisakuulumiset. Kisasin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni -110 kg sarjassa. Punnituksessa vaaka näytti 100,7 kg. Kisapäivän fiilis oli kaksijakoinen. Tunnelma kisapaikalla oli mainio. Oli kiva taas nähdä monia tuttuja leuanvetopiireistä ja oli todella mukava päästä vetämään. Toisaalta tiesin, että en ollut ihan tämän hetkistä potentiaaliani vastaavassa toistokunnossa, koska olin tehnyt vain typistetyn kestovoimaherättelyn kunnollisen kestovoimakauden sijasta maksivoimatavoitteitani priorisoiden. Tavoitteena itselläni oli vetää kolmosella alkava tulos. Ajattelin, että voimakauden keskelle tehdyt viisi kestovoimatreeniä, joista vain kaksi viimeistä ilman lisäpainoja riittäisivät siihen, mutta ihan en tavoitteessani onnistunut. Kisatuloksekseni jäi 28 kpl ja sillä irtosi hopeaa. Yksi toisto enemmän olisi riittänyt Suomen mestaruuteen ja SE-tulokseen, sillä painoin punnituksessa 300 g meidän sarjan 29 toistoa vetänyttä voittajaa enemmän. Meidän sarjan voittaja oli pitkän linjan leuanvetäjä ja puristusvoimailupiireissäkin tunnettu toistoleuanvetospesialisti Ari Siltaoja. Vielä kerran onnittelut Arpalle Suomen mestaruudesta ja SE:stä!

Meidän sarjan tulokset toistoleuanvedon SM-kisoissa 2015:

 
Tässä meikäläisen tähänastisen elämän lisäpaino- ja toistoleuanvetokilpailusaldo:

Oma kisasuoritus tältä vuodelta: 

Muutamia nostoja kisapäivästä. Tämän vuoden SM-kisassa nähtiin niin monta todella kovaa suoritusta, että kaikkia huippuhetkiä en ala läpikäymään. Teen kuitenkin muutaman noston, jotka itselleni jäivät erityisesti mieleen. Ruokosen Juha rikkoi ensimmäisenä missään sarjassa 50 leuanvedon haamurajan tuloksella 51 toistoa. Tuloksen kovuudesta kertoo se, että alle 80 kg sarjassa vetänyt Ruokonen kiskoi 6 leukaa enemmän kuin alle 70 kg sarjan voittaja, joka teki kuitenkin sarjansa SE:n. Naisissa voidaan pitää aikalailla Juhan suoritusta vastaavana suorituksena, kun Heli Heikkinen veti uusiksi SE-lukemiksi 32 toistoa naisten alle 55 kg sarjaan. Alle 100 kiloisten miesten SE pompsahti aivan uusiin lukemiin, kun Ville Kivelä voitti 35 toistolla. Viime vuonna SM1. ja SE irtosivat kyseisessä sarjassa tuloksella 27 toistoa. Nuorista mainittakoon, että Aaro Hanttu veti 44 toistoa poikien alle 80 kg sarjaan hurjalla SE-tuloksella ja tytöissä sekä Auvika Kullas (30 toistoa tytöt alle 40 kg, SE) että Heini Haapkylä (31 toistoa tytöt alle 50 kg, SE) rikkoivat 30 toiston rajapyykin. Se oli kanssa hurja temppu, kun eräs nokialainen kiskaisi 35 toistoa SE:ksi erään ikäluokan 80,1–100 kg painoisten sarjaan vaikka toukokuun lisäpainoleuanvedon SM-kisojen aikaan käsi oli vielä paketissa tuoreen hauiksen repeämän johdosta. Tarmokas kuntouttaminen kannattaa! Onnea! Veteraanisarjoissa tehtiin muuten niin paljon kovia tuloksia yli 40-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin, että en rupea niitä tässä kaikkia erikseen purkamaan. Käykää kiinnostuneet ihmeessä lukemassa koko kisojen tulokset täältä. Kaksi esimerkkiä kuitenkin otan. Yli 70-vuotiaiden alle 80 kiloisten miesten voittotulos 21 kpl (Ilpo Westman) ja yli 60-vuotiaiden naisten yli 60 kg sarjan voittotulos 13 toistoa (SE, Maj-Lis Rantanen).   

Pikakatsaus lajin tasoon. Toistoleuanvedon taso on noussut huimasti viime vuosina. Kevyissä miesten sarjoissa kärki vetää viitisentoista toistoa enemmän kuin muutama vuosi sitten ja raskaissa sarjoissa lähes 10 toistoa enemmän. Naisten kärjen taso on noussut myös vajaat 10 toistoa ja vanhempien ikäluokkasarjojen taso sekä kilpailijalaajuus ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.  Tyttöjen ja poikien sarjoihin laji kaipaisi kovasti lisää harrastajia! On hienoa, että laji menee urheilullisesti eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä voi todeta, että lisäpainoleuanvetoa ykköslajinaan vetävät eivät enää nouse yleensä toistoleuanvedossa ykköspallille ilman huolellista kestovoimakautta eli pari kestovoimatreeniä voimakauden kylkeen ei enää nykyisessä leuanvetourheilussa riitä vaikka pohjalla olisi maksimivoimaa vaikka kuinka paljon. Tästä oli eilen useampi esimerkki minun lisäkseni. Toistoleuanvedossahan suorituskyvyn rakentavat suhteellinen maksimivoima, anaerobinen kapasiteetti ja taloudellinen tekniikka. Itse vetokyvyn lisäksi puristuskestävyys nousee suureen rooliin toistoleuanvedossa. Puristuksessa kestovoimakyvyn määrittävät maksimivoimataso, kestovoimaominaisuudet ja puristusvoimakkuuden hallinta.   

Omia urheilutavoitteita vuodelle 2016.  Ajatukset muuttuvat ja tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi olen yleensä varovainen lausumaan ääneen tulevaisuuden tavoitteitani. Nyt uskallan kuitenkin sen verran lausua, että kilpailulliset tavoitteet ovat lisäpainoleuanvedon Suomen Cupin osakilpailun ja Suomen mestaruuden voittaminen -110 kg sarjassa keväällä 2016. Olisi hienoa päästä ensi vuonna selvästi yli 190 kilon absoluuttisiin kuormiin leuanvedossa ja jatkaa iloisesti matkaa kohti +200 kg kuormia.  Hyvä tavoite on haastava, mutta realistinen. Lisäksi rutkasti lisää voimaa koko kroppaan leuanvedon ohella eli jalkoja (etenkin kyykky ja maastaveto) sekä punnerrusosastoakin (etenkin penkkipunnerrus ja pystypunnerrus) treenataan täällä päässä täysiä tulevana vuonna! Tänä vuonna edessä ovat vielä maksimivoimatestipäivät ennen joulua, jolloin ulosmitataan mm. tämän vuoden tason leuanvedon ja maastavedon yhden toiston maksimeissa!

Hulluttelua kisan jälkeen. Eilen tuli kisan jälkeen kiivettyä köyttä ilman jalkoja, hypittyä boksihyppyjä, väännettyä kättä, tehtyä ihmislippuja ja testattua palomiespunnerrusten toistomaksimi 100-kiloisena.

Tässä palomiespunnerruksia 11x100 kg:

Tässä 190 kiloa ihmislipussa eli minä n. 100 kg ja hyvä kaverini Konsta Koivuranta n. 90 kg:

22.11.2015

TR

 

Ylen toimittaja Athletican valmennettavana, osa 6 (U)

Toimittaja jatkaa kehittymistään:

Näkökulma: Superkykyjä superkompensaatiolla! - Urheilutiedettä, osa 6 

www.athletica.fi

7.6.2014
TR

PS. Itselläni oli eilen kesän toinen happotreeni kohti toistoleuanvedon SM-kisoja 26.7.2014; otin 92,6 kiloisena 9x15/4' + 14. Ja päälle syväkyykystä 2x180kg!

Herkistely ja kisavalmistelut (U)

Piikkaaminen eli herkistely on prosessi, jossa harjoittelua keventämällä pyritään optimoimaan urheilijan suorituskyky tiettyyn kilpailuun tai testisuoritukseen. Tieteellisen tutkimustiedon mukaan keskimäärin optimaalinen herkistelyjakso kestää noin puolitoista viikkoa ja jakson aikana harjoittelun volyymi eli määrä tippuu, mutta harjoittelun intensiteetti eli teho pysyy korkealla. Optimaalinen herkistelyprotokolla on kuitenkin kaikkine viilauksineen kovin yksilöllinen juttu ja sama herkistely, joka tuo toiselle huippuonnistumisen, saattaa tuoda toiselle niin sanotun riman alituksen. Itselle optimaalisen herkistelymallin löytäminen vie aikaa ja vaatii niin sanottua kantapään kautta oppimista. Opettelun alkuvaiheessa on kuitenkin hyvä lähteä rakentamaan omaa herkistelymallia tieteellisen tutkimustiedon tarjoaman tiedon ja yleisten periaatteiden puitteissa. Kokemattomalle on tyypillistä harjoitella liikaa ennen kisoja ja huippukunto jää väsymyksen ja keskeneräisen palautumisen alle. Kun on treenattu pitkään ja laadukkaasti, täytyy myös uskaltaa levätä tarpeeksi, että huippukunto pulpahtaa esiin.

Se on uskomaton kokemus, kun herkistely osuu nappiin ja on kisapäivänä sekä fyysisesti että henkisesti valmiimpi kuin koskaan. Silloin on niin sanotusti mahdollisuus ylittää itsensä eli päästä sen hetkisen suorituskykynsä äärirajoille. Itse sain kokea viime lauantaina tällaisen taianomaisen kokemuksen, kun kuntopiikin ajoitus osui nappiin. Silloin, kun sekä psyykkinen että fyysinen suorituskyky saadaan optimoitua kilpailuun, pystyy tekemään ihmetekoja. Itse olin vetänyt parhaillaan ennen viime lauantaisia toistoleuanvedon SM-kisoja treeneissä 32 toistoa virallisella kisatekniikalla. Lauantain kisassa noin puolitoista viikkoa kestäneen herkistelyjakson (volyymi ja frekvenssi tippuivat, mutta intensiteetti pysyi korkealla) jälkeen paransin SM-kisassa treeneissä tekemääni ennätystä yli 6 %. Niinpä vanha omissa nimissä olleeni -100 kg (85–100 kg) sarjan toistoleuanvedon SE parani kuusi toistoa lukemista 28 lukemiin 34. Oman henkilökohtaisen ennätykseni ja samalla Suomen ennätyksen kehitys yhdessä vuodessa oli yli 21 %. Olen toistoleuanvedon osalta enemmän kuin tyytyväinen harjoituskauteen 2012–2013. Nyt on toistoleuanvedon SM-kisojen 2013 onnistumista juhlittu muutama päivä ja onnistumisesta nautittu. Nyt on lyhyen autoregulaatiolla tapahtuvan ylimenokauden aika ja sitten alkaa työ kohti uusia tavoitteita. Ensi kevään lisäpainoleuanvetokisoissa on tavoitteena hätyytellä 100 kg haamurajaa ja vuoden päästä toistoleuanvedon SM-kisoissa on taas tavoitteena oman SE:n murskaaminen ja Suomen mestaruuden voittaminen. 

Toistoleuanvedon -100 kg sarjan SE 34 toistoa (suoritus tehty toistoleuanvedon SM-kisoissa 10.8.2013 Oulussa, Kiimingissä):

Toistoleuanvedon SM-kisojen 2013 tulokset
Toistoleuanvedon Suomen ennätyslista

14.8.2013

TR

Suomen Leuanveto ry (U)

Tervehdys Blogin lukijat,

Seuraavaksi lyhyt tietoisku Suomen Leuanveto ry:stä. Toimin itse Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtajana nyt sen ensimmäisellä toimikaudella 2013-2014.

Suomen Leuanveto ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää leuanvetourheilua ja edistää sen harrastusta. Suomen Leuanveto ry on mukana toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon SM-kisojen promotoinnissa. Se pitää yllä leuanvetourheilun tilastoja ja vastaa osaltaan leuanvetourheilun kilpailujärjestelmän kehittymisestä. Suomen Leuanveto ry tekee yhteistyötä virallisia toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon kisoja järjestävien seurojen kanssa.

Suomen Leuanveto ry:n nettisivut on avattu: www.slry.fi. Näiltä sivuilta löydät kilpailukutsut, tulokset, tilastot ja muuta kilpaleuanvetoon liittyvää tietoa.

28.5.2013

TR

PS. Viime lauantaina oli Jyväskylässä Keljon Viestin sisäiset lisäpainoleuanvetokisat, jotka kisattiin nykyaikaisilla lisäpainoleuanvedon SM-säännöillä (lisäpainoleuanvedon säännöt). Kisojen tulokset löytyvät täältä. Allekirjoittaneen kisasuoritukset kyseisistä kisoista löytyvät täältä.

Kuvassa 91 kg:n vedon yläasento lauantailta 25.5.2013

Leuanvetovideoita (U)

Hyvää uutta vuotta blogin lukijat! Aloitan osaltani blogivuoden henkilökohtaisesti rakkaalla (rakkauttahan on monenlaista: mm. parisuhderakkautta, lähimmäisenrakkautta, tavaraan kohdistuvaa rakkautta ja immateriaalisiin asioihin kohdistuvaa rakkautta) aiheella eli leuanvetoaiheella.

Ihmisillä on todennäköisesti olemassa verraten suuret selkälihakset siksi, että evoluutiomme aikasemmissa vaiheissa kiipeilimme vielä puissa, kuten nykyajan apinat. Leveä selkälihas (m. latissimus dorsi) ja iso liereälihas (m. teres major), jotka ojentavat olkavartta olkanivelessä eli vievät kynärpäätä alas- ja taaksepäin, ovat apinoilla suuria ja vahvoja lihaksia. Monilla nykyajan ihmisillä kyseiset lihakset eivät ole kovin massiivisia tai suorituskykyisiä, koska nykytyylisessä arkielämässä moni tarvitsee kyseisiä lihaksia kovin vähän. Noissa lihaksissa on kuitenkin valtava kehityspotentiaali, jos niitä käyttää. Kiipeilijät ja Leuanvetäjät ovat hyviä esimerkkejä urheilijoista, jotka tarvitsevat voimakkaan yläselän. En ala tässä tekstissä käydä läpi kaikkia leuanvedossa tarvittavia lihaksia, koska ne löytyvät jo tiivistetyistä toistoleuanvedon lajianalyysistä ja lisäpainoleuanvedon lajianalyysistä. Joka tapauksessa väkivahva yläselkä, vahvat hauikset ja melko vahvat kyynärvarret ovat leuanvetäjän tunnusmerkkejä. Voimamielessä treenaavan kannattaa edetä hermostopää edellä eli kehittää ilman rajoja leuanvetolihasten motoristen yksiköiden rekrytointia, impulssitiheyttä ja etenkin lihasten välistä koordinaatiota (1-5 toiston sarjat lajinomaisesti), mutta myös rakentaa ohessa leuanvetolihaksistaan suuret (6-15 toiston sarjat variaatioineen), jolloin niihin rakentuu enempi mekaanisesti voimaa tuottavia supistuvia proteiineja: aktiinia ja myosiinia.

Ohessa omia leuanvetosuorituksiani aivan loppuvuodesta 2012:

Lisäpainoleuanveto 1x85,2 kg (kokonaispaino 175,1 kg elopainon olleessa 89,9 kg):

Lisäpainoleuanveto 16x31,2 kg (kokonaispaino 122,3 kg elopainon ollessa 91,1 kg):

Leuanveto on hieno kuntoilumuoto ja etenkin hieno urheilulaji. Kaikki kolme leuanvedon kilpailumuotoa, toistoleuanveto (omalla massalla maksimimäärä toistoja), lisäpainoleuanveto (yksi toisto mahdollisimman suurella lisäpainolla) ja voimaleuanveto (yksi toisto mahdollsimman suurella lisäpainojen ja oman massan yhteiskuormalla), tarjoavat hieman erilaisia haasteita. Toistoleuanveto kysyy voimakestävyyttä, joka vaatii taustalleen sekä maksimivoimaa että anaerobista kapasiteettia. Lisäpainoleuanveto mittaa maksimivoimaa mielenkiintoisesti sekoittaen absoluuttisen ja suhteellisen voiman tarpeita ja voimaleuanveto on armoton absoluuttisen voiman mittari. Lisäksi leaunveto on erinomainen voimaharjoite monien lajien urheilijoille. Suorasti vahvaa selkää ja yläkropan vetävää voimaa tarvitsevat mm. telinevoimistelijat, parkouraajat, soutajat, painijat ja jo kertaalleen mainitut kiipeilijät. Lisäksi monissa lajeissa tarvitaan vahvaa punnerrusvoimaa, jolloin punnerruslihasten vastalihasten eli yläkropan vetävien lihasryhmien tulisi olla myös kovassa kunnossa lihastasapainon turvaamiseksi (hyvä lihastasapaino mm. vähentää vammoja, luo edellytykset agonisti-antagonisti eli päävaikuttaja-vastavaikuttaja lihas- ja lihasryhmäparien  optimaaliselle yhteistoiminnalle sekä parantaa ryhtiä). Niinpä leuanvetoa voi suositella useimpien lajien harrastajille osaksi voimaharjoittelua.

Kehittävää ja hauskaa treenivuotta 2013 kaikille!
Onnellista vuotta myös niille, jotka eivät niin treenaa (...harrastakaa tekin nyt terveys- ja kuntoliikuntaa kuitenkin!)

-LeuanvetäjäTR1989
2.1.2013