Valmennusfilosofiaa ja aktiivikuntoilua (U)

Fysiikkavalmentajan ammatti on kiehtova, haasteellinen, vastuullinen ja moniulotteinen. Itse tykkään siitä, että Athleticassa pääsee työskentelemään koko fysiikkaharjoittelun kolmikentällä: terveysliikunta, kuntoilu sekä kilpaurheilu. Työssään fyysistä kuntoa tarvitsevien, kuten palomiesten valmentamisen ja fysiikkaharjoittelukouluttamisen, lasken valmennettavan/koulutettavan yksilön sitoutumistason mukaan kuntoilukategoriaan. Luovien lajien ammattilaiset sekä himoaktiivit, kuten sirkustaiteilijat luen puolestaan kolmanteen kategoriaan eli urheiluun. Liikunnan maailma olisi tylsä, jos ei olisi laajaa kirjoa erilaisia tavoitteita, liikuntamuotoja sekä urheilu- ja kuntoilulajeja. On hienoa, että maailmassa on laaja kirjo erilaisiin fyysisiin ominaisuuksiin panostavia ja panostaneita liikkujia. Valmennustyössä ei tule vastaan kahta täysin samanlaista tapausta. Tavoitteet, lihastasapaino, liikkuvuus, voimantuotto-ominaisuudet, kestävyysominaisuudet ja aikaresurssit fyysiselle harjoittelulle ovat aina yksilölliset.  Seuraavaksi kolme itselle tärkeää valmennusfilosofista kulmakiveä fysiikkavalmennushommissa:

1) Oma valmennusfilosofiani lähtee siitä, että kaikki lähtee valmennettavan tavoitteista. Jos tavoitteet ovat jokseenkin realistiset sekä turvallisesti ja terveellisesti saavutettavissa, niin olen valmis haasteeseen; siis tavoitteet valmennettavalta, keinot valmentajalta.

2) Tieteellinen lähestyminen liikuntabiologisin silmin. Itse tykkään ajatella fysiikkaharjoittelua aina sitä kautta, että ”minkälaisen ärsykkeen tuollainen harjoite antaa elimistölle ja mitä fysiologisia tapahtumaketjuja se laukaisee”.

3) Käytännön ja tieteen vuoropuhelu. Valmentaminen on tiedettä ja taidetta; kliseistä, mutta totta. Runsasta omasta ja muiden kokemuksista syntynyttä käytännön tiedon kenttää tulee onnistuneessa valmennuksessa soveltaa tehokkaasti, mutta käytännön tietoa tulee käsitellä kriittisten silmälasien läpi eli kokemusperäistä tietoa tulee käsitellä jatkuvasti perusfysiologiseen, anatomiseen, kuormitusfysiologiseen ja biomekaaniseen tutkimustietoon peilaten; siis avoimuus, mutta myös kriittisyys.

Omia kuntoilukuulumisia 

Näin kilpaurheilun jälkeisessä aktiivikuntoilussa itselleni on noussut tärkeiksi kolme pääperiaatetta: 1) ei kehityspakkoa, 2) ei ylläpitopakkoa, mutta 3) saa kehittyä. Liikkumisen tulee olla hauskaa. Fyysisellä suorituskyvyllä tulee olla itselle merkitystä, mutta ei liian suurta merkitystä. Sopiva merkityksellisyys luo tekemisen ja olemisen mielekkyyden, mutta liian merkityksen sivuuttaminen tuo rentouden, hilpeyden ja ilon. Fysiikkaharjoittelu ehjänä osana kokonaista monipuolista onnellista elämää on tämän hetken juttu omassa tekemisessä. Tällä viikolla tuli veivattua mm. seuraavat treenit:

A

Verryttelyksi kiertäjäkalvosin- ja lavanlähentäjäjumppa kuminauhalla, raakatempauksia, valakyykkyjä, kyykkytempauksia ja pystypunnerruksia niskan takaa.

Stoppisyväkyykky 2 s alastopilla: 5x130 kg + 3x150 kg + 1x160 kg + 1x170 kg + 1x175 kg (PB 2 s stoppikyykyssä)

Pistoolikyykky 10 kg lisäpainolla elastisen energian hyödyntämistä välttäen: 3x(8+8)

Takareisinosto eli GHM eli glute ham raise: 2x4 ilman apuja + 2x8 Pasila-salissa vihreällä vetokumilla avustettuna

Lonkanojennus taaksepäin eli reverse hyper extension: 3x10x40 kg + tukiputki

Maailman ympäri: 3x10

B 

Verryttelyksi räväkkää pyöräilyä sekä kiertäjäkalvosin- ja lavanlähentäjäjumppa kuminauhalla.

Penkkipunnerrus: 3x120 kg + 3x125 kg + 3x130 kg + 3x125 kg + 2x7x110 kg + 8x100 kg

Eristetty vastaoteleuanveto: 3x8x21 kg + BW 96 kg & treenikamat

Vipunostot sivulle: 4x6x(15+15) kg

Alatalja V-kahvalla 1 s loppupidolla: 3x8x80 kg

Ranskalainen punnerrus otsalta: 2x6x60 kg + 8x50 kg

Hauiskääntö seisten: 2x6x50 kg + 8x50 kg

Lisäksi oli yksi 1-jakoinen maksimivoimapainotteinen puntti, kehonhuoltoa (dynaaminen ja staattinen venyttely + putkirullaus) ja trampoliinilla hyppimistä sekä elämän ensimmäiset takaperinvolttikehitelmät volttimontun reunalta superlonipalojen sekaan sekä käsilläkävelyä. Viikonloppuna tein vielä sauvakävelyä 70 min aerobisen kynnyksen tuntumassa sekä lisää kehonhuoltoa.

Liikunnallista ja elämäntäyteistä nyt kun -marraskuuta!

7.–9.11.2014

TR

Fysiikkavalmennusta ja koulutuksen valmistelua (U)

Tervehdys,

en ole pitkään aikaan kirjoitellut blogiini, sillä ei ole ollut mitään kirjoitettavaa. Itse en ole suuri turhan sisällön tuotannon kannattaja. Nykymaailman infoähkyssä riittää mielenkiintoistakin luettavaa ylimäärin, joten jonninjoutava tai vanhojen toistaminen ei ole hedelmällistä ajankäyttöä sen enempää kirjoittajan kuin lukijankaan näkökulmasta. Sieltä ne monet vanhat fysiikkaharjoittelun perusteita käsittelevät tekstit löytyvät arkistoista, ketkä niitä haluavat lueskella!

Voimaharjoitteluartikkeleita en ole nyt kirjoittanut, koska se tarmo on mennyt antoisaan käytännön valmennustyöhön Athletican asiakkaiden kanssa sekä kahden viikon päästä olevan Optimoivoimantuotto  -seminaarin valmistelemiseen. Itse isännöin seminaarissa luento-osuutta ” Maksimivoima- ja nopeusvoimaharjoittelun teoria ja uudet tuulet”. Luvassa on tiukka kaksituntinen, jossa maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun teoria nykytutkimustiedon valossa tuodaan kansankiellistettynä julki käytännön valmennukseen sovellettavassa muodossa. Lauantai on loppuunmyyty, mutta sunnuntaille on vielä 13 paikkaa jäljellä. Ilmoittautumaan pääsee täältä.

Fysiikkavalmmeuspalvelumme Athletica tarjoaa nykyään asiakkailleen mahdollisuuden osallistua joka keskiviikko klo 17­­–18 ohjattuun voimaharjoittelutekniikoiden opetukseen luovan liikkumisen keskuksen Pasilan voimaharjoittelutilassamme Jyväskylän Seppälässä osoitteessa Ahjokatu 8. Ohjatuille tunneillemme pääsevät lisäksi osallistumaan ilmoittautumisjärjestyksessä kaikki Pasilan liikuntapassin omistavat.

Joita kuita blogin lukijoita saattaa kiinnostaa, että mitä se Rytkönen nykyään treenaa, kun ei vedä kilpaa leukoja. En tiedä kiinnostaako vai ei, mutta kerronpa kuitenkin. Minä treenaan nykyään hyvinvointia. Kunto- ja terveysliikuntaani kuuluu tällä hetkellä vahvasti se, että ei ole mitään spesifejä tavoitteita. Liikun tekemisen ilosta ja nauttien liikunnan tuomista elämyksistä, hyvästä olosta ja elinvoimaa antavista adaptaatioista kehossa. Nyt alkusyksystä olen käynyt kuntovoimailemassa kolmisen kertaa viikossa. Kerran viikkoon on tullut tehtyä sauvakävelyä Laajavuoren metsissä, ja kehonhuolto siihen päälle. Lisäksi aerobista tulee arkiliikuntana etenkin pyöräilyn merkeissä, ja töissä tulee välillä testailtua parkourin alkeita. Salilla treenailen autoregulaatiolla sekä maksimivoima- että lihasmassasarjoja. Kunto saa kehittyä, pysyä yllä tai olla ainakaan tippumatta paljoa. Nyt saa tehdä jaloillekin myös pitkiä sarjoja, mikä on hauskaa. Toistaiseksi ei ainakaan tarvitse vaihtaa blogin nimeä ;)

Kunto- ja terveysliikkuja, syksy 2014. Turhaa pullistelua. Nykyään harvemmin, mutta näköjään joskus. Haluan vielä korostaa, että en ole yleismaailmallisesti minkään yhden ihannekehonkuvan kannattaja. Erilaisissa kehoissa on sekä suorituskyvyllisesti että ulkonäöllisesti omat puolensa.

Reipasta syksyä blogin lukijoille! Muistakaahan kaikki liikkujat, että tavoitteet määrittävät tekemisen laadun. Kuntoilijalle ok-kunnon ylläpito voi olla elämän kokonaisuuteen sopivin ratkaisu - urheilijan kannattaa keskittyä kehittymään huippukuntoon! Yksi tykkää kestävyyslajeista, toinen voimailuhommista ja kolmas jostain muusta - annetaan kaikkien liikuntakedon kukkien kukkia. Jokaisen ihmisen kannattaa huolehtia terveydestään, mutta terveyshyötyjä tuovaa suurempaa fyysistä suorituskykyä ei tarvitse, jos se ei sen enempää kiinnosta. Liikunnan maailmassa on se hieno puoli, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin: sunnuntaiulkoilusta nauttivasta terveysliikkujasta ääritavoitteellisuudesta nauttivaan huippu-urheilijaan. Tärkeintä on, että tekeminen tuo kokonaisvaltaisia mielekästä ja mukavaa sisältöä elämään.