Liikuntaa ja urheilua käsittelevät tekstit erottaa otsikon jälkeisestä tunnisteesta "U" ja elämänfilosofiaa käsittelevät tekstit tunnisteesta "EF". Joskus aiheet risteytyvät niin paljon, että on ihan erikseen merkintä "U & EF".

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Takaportti auki: I'll be back (U)

Seuraava tavoite lisäpainoleuanvedon SM-kisat 23.5.2015. Edustusseura: Keljon Viesti. Toisella tulemisella matkan teko ja elämäntapa kuitenkin numero yksi, ja sen tuottamat tulokset numero kaksi.

Motivaationa uudelle uralle / uran jatkolle:
  • Itse tekeminen: voimaharjoittelu, leuanvetäminen ja tosissaan treenaaminen on hauskaa - seikkailuun kuuluu ennen kaikkea matkanteko, mutta myös päämäärät
  • Voimailun lajeista ja nostomuodoista olen ylivoimaisesti lahjakkain leuanvedossa: oman lahjakkuuden hyödyntäminen palkitsee elämässä
  • Voimaharjoitteluharrastuksen logiikka ja tarkoitus on paljon selvempi, kun on selvä tavoite, kuten olla ja tulla mahdollisimman hyväksi lisäpainoleuanvedossa 
  • Leuanveto on urheilulaji, jota pystyy harrastamaan tosissaan panostamalla samalla kuitenkin kovasti myös moniin muihin elämän osa-alueisiin kuin urheiluun: tämä perustuu siihen, että laji sisältää vain yhden nostomuodon.
  • Kehittyminen: niin kauan kuin se on mahdollista
  • Menestyminen: kilpaurheilun logiikkaan kuuluu sijoittua mahdollisimman korkealle kisoissa, etenkin mestaruuskilpailuissa, kuten SM-kisoissa
  • Omien rajojen etsiminen
  • On mukava olla tuottamassa urheilu-, liikunta- ja voimailukultuuria valmentajan ja kouluttajan roolien lisäksi myös urheilijan/liikkujan roolissa 
  • Taso, millä on: yksi ratkaisevimmista jatkopäätöksen urheilufilosofisista lähtökohdista
  • Leuanvetoyhteisö: etenkin lähimmät treenikaverit ja -ystävät
Kehittyminen, menestyminen ja omien rajojen etsiminen, koska urheilija haluaa olla mahdollisimman hyvä lajissaan. Taso, millä on, koska pitkälle urallaan edennyt urheilija on jo saavuttanut paljon, ja käyttänyt suurimman osan kehittymispotentiaalistaan. Niinpä siinä vaiheessa on jo suuri ja hieno saavutus, että pystyy tekemällään työllään pitämään korkean tulostasonsa, vaikkei enää kehittyisi. Erittäin pitkällä urheilu-uralla, joka kääntyy yleisen sarjan urheilusta myös veteraaniurheiluun on kova juttu myös se, että tuloskuntonsa huipun saavuttamisen ja ylläpitämisen jälkeen pystyy jarruttamaan kuntonsa heikkenemistä mahdollisimman hyvin eli pysymällä mahdollisimman korkealla tasolla iästä huolimatta. Kova tulos on kova tulos, vaikkei se olisi ennätys; samoin kuin 90 m kaaren tulisi lämmittää huippukeihäänheittäjää joka kerta, tulisi muidenkin lajien harrastajia lämmittää kova tulos omassa lajissa - olipa se sitten vaikkapa 70, 80 tai 90 kilon lisäpainoleunvetosuoritus leuanvetäjälle. Kovat tulokset on sitä urheilijan perushyvää, ja ennätykset niitä uran ehdottomia kohokohtia, joita aluksi tulee alvariinsa, mutta myöhemmin harvemmin.

Tavoitteita uudelle uralle urheilullisen menestymisen lisäksi:
  • Saada sovitettua urheilu ja muu elämä mahdollisimman tasapainoiseksi paketiksi: tavoitteena on, että leuanveto ja muu voimailu on mukava harrastus - ei liian vakava asia. Urheilu on urheilua. Siltä ei kannata odottaa enempää, eikä vähempää.
  • Pitää riittävän säännöllisesti ylimenokausia (eli lomia ohjelmoidusta harjoittelusta), joiden aikana palautuu ja irrottautuu myös henkisesti urheilusta
Lisäksi: uudella uralla
  • treenaan kunnolla myös jalkoja vaikka päälaji on leuanveto: tämä tarkoittaa sitä, että itselleni lisäpainopuolella uudet painoluokat tulevat todennäköisesti olemaan -100 kg ja joskus kaukaisemmassa tulevaisuudessa ehkäpä myös +100 kg. Jos kisaan välillä myös toistoissa, niin siellä +100 kg on mahdollinen vaihtoehto jo aiemmin kuin lisäpainopuolella. Jalkatreeni ilman rajoituksia, ja tätä myötä suht tasapainoinen kroppa oli itselläni yksi avainehto uran jatkolle.
  • "lähtötaso"-testi on pe 2.1.2015: saahan nähdä saako edes 70 kiloa ylös (93 kg on ennätys - toki tässä vaiheessa absoluuttinen maksimi kiinnostaa melkein enemmän; vanha ennätys on 180,3 kg). Lihasmassaa selässäkin on vähintään saman verran kuin ensimmäisen leuanvetouran osan päättyessä, mutta hermotus on toki ehtinyt rapistua puolessa vuodessa, kun en ole treenannut yläkropan vetoliikkeissä ollenkaan maksimivoimaa.
  • treenit alkavat 5.1.2015
Ilman tätä puolen vuoden kuntoilutaukoa urheilu-urani jatkaminen ei olisi ollut mahdollista. Tarvitsin pidemmän touon, jotta sain rakenneltua oman urheiluni urheilufilosofiset perusteet uudelleen. Ja lähellä oli sekin, että olisin jäänyt loppuelämäkseni kuntoilijaksi. Kuntoilukin oli hauskaa, mutta ainakin tässä iässä (ehkä vanhanakin) urheilu on itselle vielä palktitsevampi vaihtoehto. Jotkut asiat selviävät kokeilemalla.

Elämässä kannattaa etsiä itselle sopivaa asioiden tasapainoa, ja toteuttaa unelmiaan joka päivä. Elämme täällä vain kerran, ja aika ei pysähdy. Nuoruus ei ole ikuista, ei myöskään keski-ikä tai vanhuus. Elämä on joka tapauksessa mahdollisuus puuhastaa tässä todellisuudessa rajatun ajan verran. Tuosta puuhastelusta kannattaa nauttia. Kaikille lukijoille tasapainoista ja onnellista Uutta Vuotta 2015 toivottaen!
1.1.2015
TR

 

maanantai 8. joulukuuta 2014

OPTIMOI VOIMANTUOTTO –KOULUTUSSEMINAARI TAMPEREELLA 7.3. ja 8.3.2015 (U)

Morjensta urheilun ja kuntoilun ystävät! 

Jyväskylässä 20. ja 21.9. alkanut Optimoi voimantuotto –koulutuskiertueemme saapuu seuraavaksi Tampereen ydinkeskustaan huikeisiin Technopoliksen tiloihin. Jyväskylän seminaarien suosio ja positiivinen palaute osoittivat taas, että näyttöön perustuvalle ja käytännön sekä teorian vuoropuheluun perustuvalle tiedolle on kysyntää. Iso nöyrä kiitos vielä kerran kaikille syyskuun seminaariin osallistuneille. Keräsimme palautteen syyskuun koulutuksesta ja numeerisen palautteen keskiarvoiksi kahdelta erilliseltä koulutuspäivältä tuli kurssin sisällöstä 4,5/5.

Koulutukseen kannattaa ilmoittautua pian, paikat todennäkäisesti viedään käsistä! Alla tiedot seminaarista ja linkki ilmoittautumissivuille.


Lihasvoima ja sen osa-alueet ovat kriittisen tärkeä osa kilpa- ja kuntourheilulajeja, ja ne ovat voimakkaasti takana kehonkoostumusta muokkaavassa harjoittelussa sekä yleisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn takaamisessa. Olemme keränneet voimaharjoittelusta ja sitä tukevasta ravitsemuksesta erittäin laajan tietopaketin, joka yhdistää viimeisimmän tutkimustiedon ja käytännön harjoitussovellutukset.  Alla kattava tietopaketti ja aikataulu seminaarista sekä linkki ilmoittautumissivulle. Toivomme näkevämme mahdollisimman monet teistä jompana kumpana päivänä maaliskuussa!

Onko seminaari Sinua varten? 
  • Haluatko oppia voimantuotosta ja voiman osa-alueista sekä saada laadukkaimpien tutkimusten vuosikymmenien aikana tuomat löydökset yhteen kerättynä?
  • Oletko kiinnostunut voimaharjoittelun suunnitteluun liittyvästä valmennusopin tutkimustiedosta käytännön näkemyksellä varustettuna?
  • Haluatko oppia soveltamaan jaksotusperiaatteita niin, että aloittelevan harjoittelijan voimatasoja voi helposti kohottaa 50-100% 2-3 harjoituskuukauden aikana – turvallisesti, lähes nollatasoa hipovalla loukkaantumisriskillä?
  • Haluatko mukaasi lukuisia satojen asiakkaiden kokemukseen perustuvia viitearvotasoja? Näiden avulla voit arvioida omaa tai asiakkaasi valmiutta siirtyä esimerkiksi haastavimpiin harjoitteisiin tai jaksottelumalleihin, jotta kehittyminen jatkuisi tasaisena ja loukkaantumisriski voidaan minimoida.
  • Oletko kiinnostunut tasannevaiheiden tai kehityslukkojen purkamiseen liittyvistä seikoista? Kuinka saada tehokkaasti aikaan kehittymistä tietynlaisilla harjoittelija/asiakasryhmillä?
  • Kaipaatko voimaharjoittelua tukevaan ravitsemukseen viimeisintä tietoa niin urheiluravinteista kuin ”tavalliseen ruokaan” perustuvista ravintomanipulaatioista? Miten ja kuinka paljon ravintoon panostamalla voit tehostaa voiman eri osa-alueiden kehittymistä ja niiden hyödyntämistä tavoitteidesi mukaan?
  • Haluatko välttää voimantuoton kehittämisestä tehtävät tyypillisimmät virheet, jotka johtavat epäoptimaaliseen kehittymiseen ja loukkaantumisriskiin?
  • Haluatko tietoa, jonka avulla kokenutkin voimaharjoittelija voi vielä saada siirrettyä ennätyksiään piirun verran lähemmäksi omia rajojaan?
Koulutusseminaari on tarkoitettu:
  • Personal Trainereille / kuntosaliohjaajille
  • Valmentajille
  • Tavoitteellisille harjoittelijoille
  • Liikunta- ja terveysalan opiskelijoille
  • Omasta tai läheistensä kunnosta, valmennusopista sekä liikunta- ja ravitsemustieteestä kiinnostuneille
Koulutus ei siis ole suunnattu pelkästään liikunta-alan ammattilaisille. Koulutuksessamme on varmasti kaikille jotakin. Selitämme asiat ymmärrettävällä tavalla, vaikka alla ei olisi pitkää alan koulutusta. Kuitenkin myös kokeneemmillekin alan ammattilaisille tulee varmasti myös uutta opittavaa.

Alustava ohjelma

10:00–12:00 Nopeus- ja maksimivoimaharjoittelun teoria ja uudet tuulet (Tuomas Rytkönen)

Osiolla käydään läpi maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelun teoriaa sekä uusimpia mielenkiintoisia löydöksiä niin valmennusopin kuin liikuntafysiologian puolelta. Osio vastaa tyhjentävästi kysymyksiin siitä, mitä voiman harjoittamisesta teoriassa tiedetään. Teoriaymmärryksen avulla tätä tietoa siirretään käytännön esimerkeiksi muun muassa valmennuskokemusten kautta.

12:00–13:00 Lounas (omakustanteinen)

13:00–14:00 Voimantuoton vuotokohdat ja niiden paikkaaminen (Timo Haikarainen)

Osiossa käydään läpi tyypillisiä personal trainerin asiakasryhmiä ja voimantuoton puutteita, kehittämiskohtia sekä niihin soveltuvia harjoitusmalleja. Jokaisesta profiilista ja harjoitusmallista annetaan sekä teoreettinen pohja että käytännön keinot, joilla kehittyminen käynnistyy erittäin nopeasti.

14:00–15:30 Ravinto ja ravintolisät voiman kasvatuksessa (Juha Hulmi)

Tässä osiossa käsitellään viimeisintä tietoa voiman kehittymistä tukevasta ruokavaliosta ja ravintolisistä. Missä tilanteessa tietyt ravintomanipulaatiot ovat tarpeellisia? Kuinka paljon niistä voi olla hyötyä? Onko jostain haittaa? Ravintolisät: mitä uutta on tullut viimeaikoina ja mikä on näiden ravintolisien toimintamekanismi? Entä kenelle ne sopivat ja kenelle eivät?

15:30–15:50 tauko (kahvia ja teetä)

15:50–17:20 Käytännön demot. Tässä osiossa osallistujat jaetaan kahteen ryhmään.

Osa 1. Hermostollisten ja lihastason tekijöiden tehokas huomiointi käytännön kuntovalmennuksessa. (Timo Haikarainen)

Haikarainen on tunnettu asiakkaistaan, jotka jopa seniori-ikäisinä kehittävät voimatasojaan 4–6 kuukaudessa useimpien 2–3 vuotta ”omillaan” harjoitelleiden tasolle. Kuntoilijoilla tehokkaimmat menetelmät eivät usein ole ”yleisinä totuuksina” pidettyjä voiman harjoitusmalleja. Tässä osiossa käsitellään tyypillisiä kehityslukkoja ja keinoja harjoittaa lihaksistoa monipuolisesti maksimaalisen harjoitusefektin saamiseksi. Käsiteltäviä aiheita mm.
  • Miten hyödyntää liikevalintaa tehokkaan kehittymisen varmistamiseksi? Mitkä ovat eristävien liikkeiden yllättävät hyödyt aloittelevalle kuntoilijalle?
  • Lihasmekaniikan hyödyntäminen voima- ja lihasmassa harjoittelussa. Selkeitä, tuhansien käytännön valmennustuntien aikana ”kenttätestattuja” ja heti käytäntöön siirrettäviä keinoja, joilla tehostat voiman hankkimista itselläsi tai asiakkaallasi. Aihealueina lihaspituus, voimantuoton potentiaatio sekä spesifi motoristen yksiköiden aktivointi eri harjoitteilla.
  • Perusta vahvaksi –mikä estää kuntoilijan tehokkaan vahvistumisen? Käytännön portaat näiden lukkojen aukaisemiseksi.
  • Millä tekniikoilla voi taata asiakkaalle 1-2 lisätoistoa useissa voimaharjoitusliikkeissä?
Osa 2. Muuttuvat vastukset ja osanostot maksimi- ja nopeusvoimavoimaharjoittelussa (Tuomas Rytkönen Juha Hulmin avustuksella)
  • Mitä ovat voimaharjoitteiden erilaiset voimantuottokäyrät, ja kuinka niitä voidaan hyödyntää tuloksekkaassa voimaharjoittelussa?
  • Miten maksimivoimaurheilussa voidaan hyödyntää osanostoja, painonvapautusta, isometrisiä pitoja, ketjuja ja kumeja omien heikkouksien kehittämiseen?
  • Miten muuttuvilla vastuksilla voidaan tehostaa nopeusvoimaharjoittelua?
  • Mikä on nopeusvoimaharjoittelun rooli maksimivoimalajeissa?
  • Demolla Athletican fysiikkavalmentaja ja leuanvedon moninkertainen SE-mies Tuomas Rytkönen tuo asiaa käytäntöön leuanveto- ja jalkakyykkyharjoitteita demonstroiden.

17:25–18:00 Kertaus, keskustelu ja kysymykset
  • Käymme läpi seminaaripäivän aikana esittämiämme ja esiin nousseita teemoja
  • Vastaamme seminaarisisältöön tai yleisiin harjoitteluun tai ravitsemukseen liittyviin kysymyksiin.

Kuinka pääset mukaan?

Seminaarin hinta 10.1.2015 mennessä ilmoittautuneilla on 199 euroa+ALV24%/hlö (verollinen hinta 246,76 euroa/hlö). Jos paikkoja on jäljellä, niin jälki-ilmoittautumishinta 11.1.2015 eteenpäin on 229 euroa+ALV/hlö (verollinen hinta 283,96 euroa/hlö). Paikkoja on rajoitetusti, joten toimi nopeasti!

Ilmoittaudu "Optimoi voimantuotto" -koulutusseminaariin TÄLLÄ ILMOITTAUTUMISLOMAKKEELLA. HUOM! Ilmoittautuminen on sitova, mutta paikan voi itse vapaasti myydä tai luovuttaa eteenpäin.


Bonukset
  • Seminaariin osallistujana saat erittäin kattavan ja syventävän tiedon lähteille ohjaavan PDF-sisällön, jotta voit hyödyntää sitä jatkossa omaan tai asiakkaasi harjoitteluun ja keskittyä seminaarin aikana innostavaan oppimiseen kirjoittamisen sijasta.
  • Saat seminaarista kirjallisen kurssitodistuksen.

Ketkä tapaat seminaarissa?

Timo Haikarainen, LitM.
Olen viimeisen 13 vuoden aikana valmentanut satoja ihmisiä ja opettanut sekä kouluttanut suurta joukkoa Personal Trainereita, kuntosaliohjaajia, liikuntaneuvojia ja fysioterapeutteja. Väliin mahtui myös 4 vuoden jakso, jonka aikana valmennustyön ohella työskentelin tutkimusprojekteissa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja terveystieteen laitoksilla. Nykyään valmennan aktiivisesti ja myös kehitän personal trainereiden ja PT –tiimien toimintaa ja ammattitaitoa. Kirjoitan myös aktiivisesti eri kuntoilulehtiin ja olen mukana liikunta-alaan liittyvissä TV-projekteissa.

Valmennustyötä tehdessäni olen havainnut, että voimantuoton puutekohdat ovat hämmästyttävän samankaltaisia tietyllä profiililla varustetuilla asiakkailla. Koulutustyötä tehdessäni sekä PT-tiimejä sparratessani olen huomannut, että eniten kysymyksiä ja keskustelua herättävät juuri spesifeihin asiakasryhmiin liittyvät tapaukset, joihin ei täsmätietoa ole juuri saatavilla:
  • Miten nopeasti voima voi todella kehittyä?
  • Miten konkreettisesti rakennan harjoitusmallin, joka tuottaa tehokkaasti tuloksia?
  • Mitkä ovat tyypillisimmät voimantuoton kehittymistä estävät lukot?
  • Mitkä ovat tietyissä, spesifeissä tapauksissa yleisimmät kompastuskivet ja miten ne sivuutetaan?
Vastaus niin kehittymistä ja ongelmakohtien kiertämistä käsiteleviin kysymyksiin kuuluu liian usein: ”Riippuu täysin tilanteesta ja yksilöstä”. Näin ei kuitenkaan ole. Tämä seminaari on rakennettu pitkälti siksi, että juuri sinä saat pitkän kokemuksen ja uusimman tutkimustiedon pohjalta laadittuja työkaluja ja vastauksia omiin tai asiakkaidesi harjoittelua ja kehittymistä koskeviin kysymyksiin.


Juha Hulmi, LitT, dosentti

Olen vuonna 2009 lihaskasvusta väitellyt liikuntatieteiden tohtori ja vuonna 2013 sain liikuntafysiologiasta dosentuurin. Olen tutkinut paljon mm. erilaisten harjoitteluiden vaikutuksia ja urheilijan ja kuntoilijan ravintoa. Olen ollut useita kertoja kutsuttuna luennoitsijana erilaisissa konferensseissa ympäri maailmaa, erityisesti liittyen proteiiniravitsemukseen ja lihasten ja voiman kasvuun.

Olen ollut  aktiivinen jo kymmenisen vuotta erilaisilla treenifoorumeilla, esimerkiksi toiminut ekspertti-osiossa Pakkotoistolla ja kirjoittanut mm. Bodaus ja ProBody lehteen ja toiminut asiantuntijana monissa tiedotusvälineissä. Olen päätoimisesti lihaskasvun ja toiminnan tutkija ja siinä sivussa pidän myös suosittua Lihastohtori -blogia ja olen mukana myös muutamassa muussa kuntoiluun liittyvässä projektissa. Käyn myös silloin tällöin, kun aikaa jää muulta toiminnalta luennoimassa ja kouluttamassa ravintovalmentajia ja personal trainereita, urheilijoita tai muita omasta kunnostaan kiinnostuneita. Konsultoin myös silloin tällöin muutamia huippu-urheilijoita treenistä ja ravinnosta. Kovasta kiireestä johtuen esiinnyn kuitenkin vain muutaman kerran vuodessa, eli tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Minulla on annettavanani paljon sellaista osaamista, tieto-taitoa ja verkostoja, jota et muualta Suomessa saa. Vaikka olenkin tiedemies, niin osaan välttää tiedejargonia ja luentoni ovat viihdyttäviä. Kuten kaikki kolme kouluttajaa, myös minä harrastan aktiivisesti voimaharjoittelua.


Tuomas Rytkönen, LitK

Olen liikuntabiologiaa opiskeleva fysiikkavalmentaja (www.athletica.fi), ja olen paraikaa tekemässä graduani yhdistetystä voima- ja kestävyysharjoittelusta pääaineenani valmennus- ja testausoppi. Koko opintojeni ajan olen erikoistunut voimaharjoitteluun, ja muutamassa vuodessa on tullut luettua tuhansia tutkimusartikkeleita voimaharjoittelusta. Toki nopeus-, kestävyys- ja liikkuvuusharjoittelukin kiinnostavat, ja töissäni tarvitsen koko fyysisten ominaisuuksien palettia.

Voimaharjoittelusta olen kirjoittanut useita artikkeleita Lihastohtori Hulmin blogiin. Trainer4You:lle olen kirjoittanut Voimaharjoittelutrilogian. Myös tässä omassa blogissani on lukuisia voimaharjoittelua käsitteleviä juttuja vuosien varrelta. Olen ohjelmoinut muun muassa tankotanssijoiden, parkouraajien, kilpaleuanvetäjien, yleisurheilijoiden, kuntobodaajien, sirkusammattilaisten ja kestävyyslajien kuntourheilijoiden harjoittelua tuloksekkaasti Athletican alaisuudessa. Fysiikkaharjoitteluun liittyviä koulutuksia olen pitänyt Optimoi Voimantuotto –kiertueen lisäksi muun muassa Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Keski-Suomen Liikunnalle, Jyväskylän hierojakoululle, Parkour Akatemialle, Fight Clubille, Hippoksen Marathonkerholle ja Ready Set Pole tankotanssikoululle. Omasta urheiluhistoriasta löytyy useita Suomen mestaruuksia ja SE-tuloksia kilpaleuanvedosta sekä junnuvuosilta SM-pistesijoja keskimatkojen juoksemisesta. Nykyään harrastan kuntovoimailua ja aerobista terveysliikuntaa.

Muita.
Tampereella tapaat myös kahvi- ja teetarjoilun ja kuntosalin meille koulutukseen tarjoavat Sportyflyn tiimin jäsenet Samin ja Jarmon. He ovat erittäin suositun kuntoilusivuston Sportyplannerin taustahahmoja.

sportyplanner

Koulutuskokemuksia

Paasattuamme tähän asti itse, päästetään vielä muutama koulutuksissamme ollut ihminen ääneen.

Palautteita Timon pitämistä koulutuksista
”Kouluttajan teoriatiedon ja käytännön kokemuksen yhdistelmä oli kerta kaikkiaan inspiroiva”.
”Paras kouluttaja, joka on tullut vastaan. Missään, koskaan.”
”Innostava ja positiivinen kouluttaja. Erittäin asiantunteva.”
”Jokaiseen kysymykseen tuli perusteltu ja käytännön tasolle viety vastaus, ei ärsyttävää mutua. Tämä hyvä!”.

Palautteita Juhan pitämistä koulutuksista
” Kiitos vielä aivan loistavasta viikonloppukokonaisuudesta!”
”Mukava kuunnella ihmistä joka kerrankin tietää mistä puhuu!”
” Juha Hulmi on hyvä telkkarissa ja helkkari vieköön hän on hyvä myös luentosalissa. Hulmi luo uskoa tulevaisuuteen. Kun unilääkettään tarjoavat vanhat jäärät väistyvät kateederin takaa, sitten meidät valloittaa ihana Hulmin tapainen nuorisojengi.”

Palautteita Tuomaksen pitämistä koulutuksista
”Käsittämättömän laaja tietotaito”
”Opin paljon uutta voimaharjoittelusta!”
”Athletican poikia on mukava kuunnella!”
”Rytkösen hillitön ammattitaito. Tuomas myös kehittynyt puhujana. Taidan perustaa Rytkös-fun clubin.”
”Erityisesti hatunnosto Tuomakselle aloitusosasta! Loistavasti puhuttu!”

Palautteita ”Optimoi voimantuotto” –koulutusseminaareistamme 20. ja 21.9.2014. Numeerisen palautteen keskiarvoksi tuli kurssin sisällöstä 4,5/5.

”Eri koulutuksia kiertäneenä kiitän teitä erinomaisesta käytännön ja teorian yhteensovittamisesta.”

”Parasta oli vankka tutkimukseen pohjautuva tieto. Käytäntö ja teoria yhdistyivät hienosti.”

”Sain paljon omaan ja työhöni käytettävää uutta tietoa ja äärimmäisen tärkeää tietoa.”

”Erittäin hyvät kouluttajat. Osaavia. Monipuolista tietoa. Hyvät asian esitystavat.”

”Selkeät esitykset. Omasta asiastaan innostuneet puhujat.”

”Sain paljon uusia ideoita treeneihini.”

”Asiantunteva, mutta rento ote.”

”Hyvä meininki kaikilla kouluttajilla. Lisää tällaista!"

”Kiitos! Hyvää ja selkeää ulosantia helposti ymmärrettävässä muodossa!”

”Runsas tietosisältö. Hyvät luennoitsijat.”

”Kaikkiaan innostava päivä. Jään seuraamaan mitä muuta koulutustarjontaa teiltä tulee.”

”Tosi mielenkiintoinen ja antoisa paketti. Päivä meni todella nopeasti.”

”Loistavat asiantuntijat, joilla kompetenssi hallussa.”

”Todella hyvä seminaari.”

”Kiitos! On hienoa, että jaatte omaa asiantuntemustanne.”

”Kiitokset loistavasta koulutuksesta!”

Takuu

Olemme varmoja siitä, että saat koulutusseminaarista sinulle arvokasta, uutta ja heti hyödynnettävää tietoa. Tietoa, joka auttaa sinua tehostamaan harjoitteluasi tai nostamaan asiakkaasi treenin uudelle tasolle. Uskomme tekemiseemme siinä määrin, että palautamme osallistumismaksusi, jos et ole täysin tyytyväinen koulutusseminaarin sisältöön.

Lisätietoja:

Timo Haikarainen, 0400 472 853
No niin, nyt kipin kapin ILMOITTAUTUMAAN! Nähdään keväällä!

PS. Fiiliksiä edellisestä Optimoi voimantuotto -viikolopusta voit lukea täältä.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Vaarallisilla vesillä (U)


Nyt joulukuun innoittamana Atleettisen Partasuun Blogissa mennään heikoille jäille ja vaarallisille vesille. Hiippaillaan parta kuurassa yhdeksi blogitekstiksi jossittelun ja arvailun maailmaan. Tekstissä ei mennä kuitenkaan epätoivoisen tai pettyneen jossittelun maailmaan, vaan realistisen ja positiivisen. Oman geneettisen potentiaalin arvioiminen on arvaamista, mutta teen sen vuosien henkilökohtaisen oman kehon urheiluadaptaatiokokemuksen ja liikuntabiologin ammattitaidon kautta kriittisesti. Sain hullunkurisen idean arvailla mihin eri urheilulajeissa olisin pystynyt tai pystyisin, jos olisin panostanut tai panostaisin lajiin 100 prosenttisesti itse itseäni fysiikkavalmentaen ja tekniikkavalmennusapua ulkopuolelta ottaen kymmenen vuoden ajan. Tässäpä lista arvauksistani: 
  • 100 m juoksu: 11,2 s
  • 400 m juoksu: 48,8 s
  • 800 m juoksu: 1 min 50 s
  • lisäpainoleuanveto: 110 kg 
  • toistoleuanveto raskas sarja (+100 kg): 40 toistoa
  • raaka voimanosto raskas sarja tai -105 kg, yhteistulos: 760 kg (esim. jalkakyykky 260 kg, penkkipunnerrus 200 kg ja maastaveto 300 kg.) 
  • ”Crossfit-ominaisuuskunto”: Yhtä aikaa Cooper 3500 m, maastaveto 250 kg, tempaus 100 kg, työntö 150 kg ja 100 m juoksu 12,0 s
  • maraton: 2h 48 min 
Osa listan tuloksista voi olla arvioitu vähän alakanttiin ja joku hieman yläkanttiin, koska tietäähän ei voi, mutta tuota luokkaa realistisesti arvellen arvioin potentiaalini olevan, jos johonkin noista lajeista olisi 10 vuotta täysiä panostanut historiassa, nykyisyydessä tai tulevaisuudessa ja olisi saanut treenata suht terveenä.

Tähän astisessa elämässä pisimmälle on tullut vietyä lisäpainoleuanveto (93 kg) ja toistoleuanveto (34 toistoa 89,3 kiloisena) neljän vuoden urheilijamaisella panostuksella kilpaleuanvetoon (aktiivivuosien SM-kisatulokset). Tällä hetkellä on menossa rennon kuntoilun vaihe. Saa nähdä tuleeko enää koskaan henkilökohtaisesti panostettua 95-100 prosenttisesti mihinkään urheilulajiin tai minkään fyysisen ominaisuuden kehittämiseen. Ikää on mittarissa 25 vuotta eli halutessaan vielä ehtii moneen kertaan, mutta haluttaako moinen enää koskaan. Aika näyttää! 

Se on kuitenkin varmaa, että valmentajana tulen olemaan mukana lukemattomissa 100 % urheilupanostukissa, sillä asiakaskunnassamme on jo nyt lukuisia tosissaan urheilevia. Kuten olen ennenkin sanonut, valmentajana iloitsen työskentelystä koko fysiikkavalmennuksen kolmikentällä: urheilu, kuntoilu ja terveysliikunta. Tuo kolmikanta ruokkii alkukantaisen lannoitteen tavoin intohimoa valmennustyöhön.

Vaarallisilla vesillä liikuttaessa täytyy musiikinkin olla heikoilta jäiltä. Lukioaikaan tein niin sanotusti vakavamielisen Stuge-tuotannon lisäksi älyvapaata taiteellisesti rajoittamatonta taiteen ja tekotaiteen rajoja rikkovaa moniulotteisuudessaan universumia pirstovaa uuden ajan musiikkia nimimerkillä new age. Siinäpä 22 raitaa new agea:


3.12.2014
TR

PS. Viime viikon kuntomaveja new agen tahtiin:


perjantai 21. marraskuuta 2014

Valmennuksen haasteita (U) + Kuntoilukuulumisia (U + EF) + Musiikkia (EF)


VALMENNUKSEN HAASTEITA

Fysiikkavalmentajan ammatissa ja työssä yksi haastava puoli on se, että vaikka olet tehnyt elämässäsi monta sataa todella laadukasta ja tuloksia tuottanutta harjoitusohjelmaa, niin se ei ole tae, että seuraavasta ohjelmasta tulee hyvä, ellet panosta siihen. Toisin sanoen jokaiseen projektiin on panostettava aina ja kovasti. Periaatteisiini kuuluu, että työt pitää tehdä aina hyvin tai erinomaisesti; huonosti tehdystä työstä jää vain paska maku – siitä ei ole iloa kenellekään. Elämän realiteetit huomioiden ei ole aina järkevää tähdätä erinomaiseen, joten välillä vähemmän tärkeissä asioissa täytyy tyytyä hyvään. Tärkeimmissä asioissa tähdätään erinomaiseen. Valmentajan näpeissä täytyy olla perusviitekehys valmennettavan tavoitteista, harjoitustaustasta, iästä, vammahistoriasta ja harjoitteluresursseista. Täytyy hahmottaa mitä ominaisuuksia tulee kehittää, jotta päästään kohti tavoitteita. Harjoittelun spesifisyys tulee siis ymmärtää.

Itse harjoittelun ohjelmointia suunnitellessa suuri harjoitusjakso eli makrosykli tulee osata rytmittää ja jakaa oikeisiin asioihin panostaviin muutaman viikon pätkiin eli mesosykleihin. Mesosyklitasolla täytyy hallita kokonaiskuormituksen jakaminen kovempiin ja kevyempiin viikkoihin sekä pääpainopistealueiden kehittyminen että muiden tärkeiden ominaisuuksien ylläpito huomioiden. Volyymin, intensiteetin ja harjoitusfrekvenssin täytyy natsata superkompensaation eli suorituskyvyn ylikorjaamisen aikaansaamiseksi.

Mikrosyklitasolla eli useimmiten viikkotasolla täytyy eri ominaisuuksia kehittävät ja ylläpitävät harjoitukset jaksottaa oikeille paikoilleen mahdolliset interferenssi- eli estovaikutukset minimoiden sekä palautumiskapasiteetti huomioiden. Treeniin täytyy rakentaa realistinen pitkäjänteinen nousujohteisuus harjoitusresurssit huomioon ottaen. Kehityksen optimoinniksi tulee harjoittelussa olla sopivasti ärsykkeenvaihtelua, jotta kierretään turhat tasannevaiheet. Toisaalta turhaa sillisalaattimaisuutta ei treeniin saa tulla, jottei punainen lanka huku: esimerkiksi voimaharjoittelussa liikkeet tulee osata ennen kuin niitä voi käyttää kehittävän treeniärsykkeen luomiseen. Lisäksi uuden ärsykkeen nousukiito kannattaa käyttää, ettei lentokone vaihdu toiseen ennen kuin on päästy edes lentokentältä ilmaan. Ylipitkälle ei kuitenkaan pääse lentämään yhdellä lentokoneen kerosiinitankillisella; ihmiskehon akkomodaatioilmiö eli tasannejysähdys jyksähtää päälle liiallisen monotonisuuden hallitessa tekemistä.  Sopivuus on siis iso sana.

Tuloksekkaita periodisaatio- eli jaksotusvaihtoehtoja tiettyyn tilanteeseen on useimmiten monia. Jokin on aina vain valittava. Kuntotason kasvaessa edetään yleisemmästä spesifimpään, mutta kokeneiden ja kuntotasoltaan jo korkealla olevien ohjelmiin kehittymisen kannalta oivallisia hifistelymausteita heittäessä ei saa kuitenkaan unohtaa suuria linjoja, kuten A) volyymin, frekvenssin ja intensiteetin suhdetta, B) mesosyklijaksotusta, C) mikrosyklijaksotusta, D) mikrosyklin sisäisten treenipäivien jaksotusta, E) progressiota ja progressiivista ylikuormitusta, F) ärsykkeenvaihtelua, G) yksilöllisyyttä ja spesifisyyttä, H) riittävää lepoa ja palautumista tai I) ominaisuuden ylläpidoksi vaadittavaa minimiharjoitusmäärää.

Yksinkertaistetusti:

1) Valmennettavan tavoitteet ja niiden peilaaminen harjoitteluresursseihin, lähtötasoon ja tulevan valmennusprojektin kestoon

2) Tavoitteisiin vaadittavien ominaisuuksien hahmottaminen: tavoiteanalyysi

3) Selvitetään tavoitteille tärkeiden ominaisuuksien lähtötaso

4) Systemaattinen suunnitelma noiden ominaisuuksien kehittämiseen pitkällä aikavälillä

5) Toimet ominaisuuksien kehittämiseen jokapäiväisessä arjessa päivä ja viikko kerrallaan

6) Reagointi käytännön elämän muuttujiin eli usein kaikki ei mene alusta loppuun alkuperäissuunnitelman mukaan: vaan sairastelut yms. täytyy huomioida kesken matkan

Yhden Athletican ohjelman 3 kk pätkän tekemiseen menee noin yksi toimistotyöpäivä (8 h) + päälle vertaisarviointikierros eli valmentajakollega analysoi ohjelman ja antaa palautteen + päätekijä tekee vertaisarviokierroksen pohjalta päivitykset ohjelmaan. Ohjelman tekoa on edeltänyt syventyminen valmennettavan harjoitustaustaan ja tavoitteisiin taustatietokyselyä lukemalla analysoivasti sekä alkutestit, joissa on mitattu tavoitteiden kannalta olennaisimpia fyysisiä ominaisuuksia. Tällaista on fysiikkavalmentajan työ ohjelman teon osalta fysiikkavalmennuspalvelu Athleticassa. 

KUNTOILUKUULUMISIA

Kuntoilemalla ei saa sellaisia tuloksia kun tosissaan urheilemalla, mutta laadukkaalla pienempivolyymisellakin tekemisellä ja vähemmälläkin liikkumisen priorisoinnilla omassa elämässä saa ihan kivoja tuloksia. Jos treenaisin vaikkapa voimanostoa urheilumielessä, olisivat tavoitteet lähes 100 kg suuremmissa raudoissa. Urheilussa ja 100 % tekemisessä on ehdottomasti oma hohtonsa. Nyt kuitenkin kuntoliikkujan elämän yhteen osaan eli kuntoiluun kuuluvaa kuntokyykkäilyjä tiistain treenistä 18.11.2014:

Syväkyykky 3x180 kg ja 12x150 kg:




…ja turhaa pullistelua: Iltapainoltaan 97 kiloinen 180 senttinen kuntourheilja ilman pumppia 20.11.2014. Blogin lukijoille lienee jo tullutkin rivien välistä selväksi, että itseäni kiinnostaa liikuntakulttuurissa niin laaja kirjo erilaisia suorituskykyyn ja hyvinvointiin liittyviä juttuja kuin myös estetiikaan liittyviä asioita. Luonnollisen lihaksikkaassa miesvartalossa on jotain brutaalia jämäkkyyttä. Kaunis ja terve naisvartalo puolestaan on täynnä viehkeyttä ja seksuaalista hekumaa. Jos on syntynyt ja kasvanut luonteeltaan sekamelskaksi liikkujaa, taiteilijaa, ajattelijaa ja rakastajaa, niin sitä sitten on. Luova hulluus on elinvoimaa.


Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat koettu pätevyyden tunne, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, itsemääräämisoikeus sekä tunne siitä, että saa rakastaa ja tulla rakastetuksi. Nykyisen sosiaalisen median aikakautena pätevyyden tunteen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen tavoittelu on saanut mielestäni paikoin yliampuvia piirteitä. En usko, että pysyvä onni ja mielenrauha tulevat siitä, että joku painaa tykkää-nappia (eli paskalla suomella ”likettää”) kuvallesi, tekstillesi tai videollesi. Toki se tykkäysnapin painaminen ja tykkäyksestä saatu tunnereaktio voivat olla osa sopusointuista elämää, mutta liiallinen nettimaailmassa eläminen, toisten väkinäinen miellyttäminen ja kiiltojulkikuvan luominen ovat ajan hukkaa: kannustan realismiin myös sosiaalisessa mediassa, jos sen on tarkoitus olla osa oikeaa elämää elämän hyvine ja huonoine puolineen. Sosiaalista ja julkista kuplaa tärkeämpää on keskittyä omaan elämäänsä, ja tehdä itsensä ja läheisten kanssa niitä asioita, joista oikeasti tykkää – ei kannata liikaa miettiä mitä muut ajattelevat. Itsekin julkaisen tässä blogitektissä treenivideon ja poseerauskuvan. Ehkäpä mukana on ripaus omaa pätevyydentunnettakin, mutta ennen kaikkea näen toimivani yhtenä liikuntakulttuurin tuottajana. Ilman jaettuja liikuntaa käsitteleviä tekstejä, valokuvia, videoita ja puheita ei olisi liikuntakulttuuria. Eri ylä- ja alakulttuurit kuitenkin luovat sisältöä ihmisten elämään.    

MUSIIKKIA

Nyt ollaan talven valtakunnan portilla. Kukin on elämässään vaikka minkä valtakunnan portilla. Niinpä tähän väliin kappale ”Valtakunnan portilla” vuoden 2008 albumilta Glooria - Metafora - Flora ja Fauna:





15.–21.11.2014 
TR