Vieraana Sisusavotta podcastissa (U)

Hyvää joulukuun alkua. 

Tuossa syksyn viiman keskellä Venäläisen Jussi pyysi minua vieraaksi pitämäänsä Sisusavotta podcastiin ja otin kutsun mielelläni vastaan, sillä urheilu-, ravitsemus- ja hyvinvointiaiheinen podcast kuulosti heti kättelyssä hyvältä ja pienen keskustelun jälkeen erinomaiselta uudehkolta jutulta suomalaiseen urheilu-, kuntoilu- ja hyvinvointikulttuuriin. Podcastin keskustelu kulki Jussin suunniteleman rungon mukaan siten, että keskustelimme maksimivoimasta, voimaharjoittelusta, voimaharjoittelun hermostoadaptaatioista, lihasten kasvatuksesta, leuanvedosta, leuanvetourheilusta, Suomen Leuanveto ry:stä, liikuntabiologian opiskelusta ja fysiikkavalmentamisesta eli monista omista mieliaiheistani urheilussa ja urheilukulttuurissa. 

Sisusavotta podcastin toinen jakso, jossa olen vieraana, löytyy tuolta: http://www.sisusavotta.fi/sisusavotta-podcast-2-tuomas-rytkonen/ 

…akuutissa keskustelussa prosessointiaikaa tuotetulle retoriikalle on hyvin vähän ja aina sinne saattaa lauseisiin eksyä pari haksahdusta. Oikeastaan kolmea podcastin asiaa haluaisin täsmentää tässä blogitekstissä:

1) Ihan pieni sanasekoilu yhdessä vastauksessa. Sanoin podcastissa, että kokenut voimaharjoittelija voi välillä hakea ärsykkeenvaihtelua periodisointiinsa toteuttamalla ”epälineaarisen ja nonlineaarisen periodisoinnin yhditelmiä”. Epälineaarinen ja nonlineaarinen ovat synonyymeja eli piti sanoa 'epälineaarisen ja lineaarisen periodisoinnin yhdistelmiä'.

2) Yksi asiavirhe: Leuanvedossa tarvitaan pääasiassa "yläselän ja käsivarsien lihaksia eli olkanivelen ojentajia ja kyynärvarren koukistajia" --> pitäisi tietysti olla '...kyynärnivelen koukistajia', sillä leuanvedossa tapahtuu pääasiallisesti liikettä kahdessa nivelessä: olkanivel ojentuu (yläselän työ) ja kyynärnivel koukistuu (hauiksien ja niiden synergistien eli avustajalihasten tekemä työ).

3) Lopun hyvinvointivinkkien liikuntaresepti-vertauksella viittasin nimenomaan siihen, että onnellisen ihmisen liikkumisen ei pitäisi pitkällä tähtäimellä olla pakkomielteistä, vaan mielekästä tekemistä. Silti olen voimakas apteekkien liikuntareseptien kannattaja, sillä monia sairauksia (mm. kakkostyypin diabetes, monet sydän- ja verisuonisairaudet, monet mielenterveyssairaudet) olisi fiksua hoitaa sekä ehkäistä liikunnan ja ravinnon avulla lääkkeiden sijasta. Liikunnalla ja ravitsemuksella voidaan oikeasti hoitaa sairauksia eli niillä voidaan päästä kiinni taudin aiheuttajiin. Lääkkeet eivät monien elintavoista johtuvien tautien tilanteissa hoida sairautta, vaan lievittävät ainoastaan oireita. Eli liikuntaresepti voi olla erinomainen tapa aloittaa terveellisempi elämäntapa. Huonokuntoisena liikkumisen aloittaminen saattaakin tuntua tuskalliselta ja vaati sopivasti myös pakkomielteisyyttä. Liikuntareseptin avulla tuosta vaiheesta voi päästä yli ja päästä käsiksi liikkuvaan elämäntapaan, jossa yhdistyvät liikunnan terveysvaikutukset sekä liikunnan riemu ja pakkomielteinen liikkuminen on tipotiessään. Pakkomielle ja omistautuminen ovat eri asioita. Tavoitteellisen harjoittelijan kannattaa treenata myös noina harvoina päivinä, kun ei huvittaisi, jos tuo päätös tuottaa enempi onnellisuutta elämään kuin hetkellinen pienempi hyvänolon tunne, joka tulisi kotiin jäämisestä (suuremman hyvän periaate: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2012/10/suuremman-hyvan-periaate-ef.html). Jos on enemmän päiviä, kun ei huvittaisi treenata kuin päiviä, kun huvittaa, niin silloin kannattaa miettiä valintojaan uusiksi. Näin, sillä harrastusten tuoma autuus käy toteen, jos ja vain jos ne tuovat mielekästä sisältöä elämään ja aiheuttavat positiivista elämän merkityskenttien laajentumista.

Käykäähän kuuntelemassa Sisusavotta podcastia. Itse sain kunnian olla podcastin toinen vieras. Ensimmäisessä jaksossa vieraana oli mm. ravitsemusasiantuntijana mainetta niittänyt Jussi Riekki. Sisusavotta podcastin ensimmäinen jakso: http://www.sisusavotta.fi/sisusavotta-podcast-1-jussi-riekki/

01.12.2013

TR  

Lisäpainoleuanvedon ja Voimaleuanvedon eroja (U)

Lisäpainoleuanveto (http://www.slry.fi/lisapainoleuanveto/) on Suomen Leuanveto ry:n (www.slry.fi) tukema laji, jossa suorin käsin roikunnasta täytyy saada kiskaistua leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissunnassa. Lisäpainoleuanvedossa saa käyttää koko kehoaan voimantuottoon, jolloin jaloista ja keskivartalosta tulee osa leuanvetojousta, jolla pamautetaan leuka tangon ylitse. Rautakourakisat-taho organisoi voimaleuanvetoa, jonka viralliset kisasäännöt muuttuivat äskettäin. Voimaleuanvedossa urheilijan on saatava suorin käsin roikunnasta leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, kuten lisäpainoleuanvedossakin, mutta homma täytyy suorittaa lähinnä vain olkanivelen ojentajilla ja kyynärnivelen koukistajilla, koska säännöissä jaloilla potkiminen on kielletty. Sekä lisäpainoleuanvedossa että voimaleuanvedossa lisäpainot roikkuvat jalkojen välissä lisäpainovyöhön hirtettyinä. Lisäpainoleuanvedossa voittaja on vetäjä, joka vetää yhden leuan suurimmilla lisäpainoilla. Voimaleuanvedossa voittaja on vetäjä, jolla hyväksytyn vedon lisäpainojen ja oman kehon yhteenlaskettu massa on suurin. Molemmat lajit ovat painoluokkalajeja. 

Absoluuttinen ja suhteellinen voima. Absoluuttinen voima tarkoittaa urheilussa usein käytännössä kykyä liikutella ulkoista kuormaa. Suhteellinen voima puolestaan tarkoittaa urheilussa usein käytännössä kykyä liikutella omaa kehoaan. Lisäpainoleuanvedossa ulkoisen kuorman eli lisäpainojen vetäminen vaatii absoluuttista voimaa, mutta koska oman kehon massa muodostaa niin suuren osan kokonaiskuormasta, on myös suhteellisella voimatasolla suuri merkitys. Lisäpainoleuanvedossa näin, kun tulos on pelkkien lisäpainojen massa, johon jo lajin nimikin viittaa. Lisäpainoleuanvedossa kovimmat tulokset syntyvätkin keskiraskaissa painoluokissa, koska erittäin kevyillä kavereilla absoluuttisen voiman määrä ei riitä keskiraskaiden urheilijoiden tuloksiin ja erittäin raskailla kavereilla suhteellisen voiman määrä ei riitä keskiraskaiden urheilijoiden tuloksiin. Kilpaileminen tapahtuu kuitenkin painoluokissa ja tuloksiaan kannattaa vertailla ennen kaikkea oman painoluokan urheilijoiden tuloksiin. Voimaleuanvedossa absoluuttinen voima ratkaisee, koska tulos on lisäpainojen ja oman kehon massan summa. Kuitenkin suhteellinen voima on vahvasti mukana kuvioissa kaikissa muissa painoluokissa paitsi raskaassa painoluokassa. Tämä johtuu siitä, että tietyssä painoluokassa oma massa voi muodostaa yhteistuloksesta korkeintaan painoluokan ylärajan verran ja sen jälkeen tulosta on parannettava lisäämällä lisäpainojen määrää jalkojen välissä. Raskasta sarjaa alemmissa painoluokissa painoluokkaansa juuri mahtuvilla urheilijoilla homma muuttuu siis ”lisäpainoleuanvedoksi voimaleuanvetosäännöillä”. Raskaassa sarjassa voimaleuanvetotulostaan voi periaatteessa kasvattaa rajattomasti myös oman kehon massaansa kasvattamalla, koska ei ole väliä onko parantuneen tuloksen massa omassa kehossa vai jalkojen välissä roikkuvissa lisäpainoissa. Voimaleuanvedossa kovimmat tulokset tulevatkin yleensä raskaassa sarjassa, koska absoluuttista voimaa pystyy hankkimaan suureen kehoon enemmän kuin pieneen. Ihmisellähän on käytännössä kaksi tapaa kehittää voimiaan: kasvattaa lihasten fysiologista poikkipinta-alaa, joka johtaa suurempaan lihasten supistuvien proteiinien määrään elimistössä tai parantamalla hermostonsa kykyä käskyttää lihaksia, jolloin motoristen yksiköiden rekrytointikyky paranee, impulssitiheys liikehermosoluissa kasvaa johtaen suurempaan lihasnykäysten summaatioon lihassoluissa ja lihasten välinen koordinaatio paranee. Absoluuttista voimaa hankkiessa kannattaa kasvattaa sekä mahdollisimman isot lihakset että saada paras mahdollinen hermostollinen ohjaus lihasten voimantuotolle. Lisäpainoleuanvetäjälläkin kannattaa olla mahdollisimman isot olkanivelen ojentajat ja kyynärnivelen koukistajat, jos ei halua pysyä tietyssä painoluokassa, mutta leuanvetolihaksiston ulkopuolisessa kehossa ei kannata olla liikaa massaa. Voimaleuanvedon raskaassa sarjassa koko kehossa voi olla leuanvedon päävaikuttajalihasten lisäksi vaikka kuinka paljon massaa, kunhan jaksaa vaan vetää itsensä ylös. Voimaleuanvedon raskaassa sarjassa rasvamassan määrä on rinnastettavissa jalkojen välissä roikkuvien lisäpainojen massaan, mutta voimaleuanvedon alemmissa painoluokissa sekä aina lisäpainoleuanvedossa ylimääräinen rasvamassa on haitaksi, koska se on voimaatuottamatonta turhaa lisäpainoa suorituksessa.

Tekniikka. Lisäpainoleuanvedon kokonaisvaltaisen liikkeen mahdollistavat säännöt tekevät myös monimutkaisemman leuanvetotekniikan käyttämisen mahdolliseksi. Jos lisäpainoleuanvedossa käyttää jalkojaan sekä keskivartaloaan osana leuanvetosuorituksen liikeketjua, suoritus on hermostolle vaativampi koordinoitava kuin lähinnä kahden nivelen ympärillä tapahtuva voimaleuanvetosuoritus. 

Aktiivisen lihasmassan määrä. Lisäpainoleuanvedossa käytettävän lihasmassa määrä on suurempi kuin voimaleuanvedossa, koska leuanvedon päävaikuttajalihasten eli selän sekä käsivarsien lihasten lisäksi käytössä on muukin keho. Koska lisäpainoleuanvedossa voimantuotossa on käytössä enemmän lihasmassaa ja keski- sekä alakehon lihaksia käyttämällä pystyy lisäksi tuottamaan liikettä, jonka avulla pystyy hyödyntämään jonkin verran liike-energiaa, voivat samanpainoiset kaverit vetää suuremmilla lisäpainoilla leuan lisäpainoleuanvedossa kuin voimaleuanvedossa. Lisäpainoleuanvetäjällä ei voi olla liian vahvat jalat, mutta ne voivat olla liian isot. Jos päälaji on lisäpainoleuanveto (tai voimaleuanveto muussa kuin raskaassa sarjassa), ei kannata rakentaa kehonrakennustyylisellä harjoittelulla mitään Tom Platsin resiä (http://www.tomplatz.net/pictures/tom-platz-1.jpg), mutta esim. voimanostoa tai painonnostoa hermostollispainotteisella jalkatreenillä voi hyvin harrastaa sivulajina ja onhan yleisatleettisuus jopa suotavaa, joskaan ei millään tavalla pakollista, jos itseä kiinnostaa vain suorituskyky omassa lajissa.

Voimaharjoittelun muodot (nörttivaroitus). Molemmissa lajeissa kannattaa omaan painoluokkaan maksimoida primaaristen leuanvetolihasten koko hypertrofisella eli lihasmassaa kasvattavalla voimaharjoittelulla. Hypertrofisella voimaharjoittelulla aiheutetaan lihaksille mekaanista jännitystä, metabolista eli aineenvaihdunnallista stressiä sekä lihassoluvaurioita. Lihasten mekaaninen jännitys, hormonit, treenanneiden lihasten aineenvaihdunnan tuotteet, ravinnosta saatu energia, ravinnosta saatujen proteiinien aminohapot, kasvutekijät ja lihassoluvaurioiden korjausvaiheen tulehdusreaktio aktivoivat solunsisäisen signalointireitin PI3k – akt – mTOR – P70S6K – 4E-PB1 – proteiinisynteesi kohoaa – tapahtuu lihasten hypertrofiaa eli ts. kasvaa suuremmat lihakset. Molemmissa lajeissa kannattaa hermostollisen maksimivoimaharjoittelun avulla maksimoida lihasten sisäinen ja välinen koordinaatio eli hermoston kyky käskyttää lihaksia. Kaikki mitä tapahtuu motoriselta aivokuorelta pyramidaalisolujen, selkäytimen liikehermoaltaiden, sieltä lähtevien lihaksiin päätyvien liikehermojen ja siitä sähköimpulssin leviämisen aiheuttaman lihassupistuksen aikana lihassoluissa vaikuttaa hermolihasjärjestelmän voimantuottoon. Lihasten supistuvien proteiinien määrä määrää lihasten voimantuottopotentiaalin, mutta vasta lihasten supistuvien proteiinien määrä (ja jossain määrin myös laatu) yhdessä hermotuksen kanssa määräävät hermolihasjärjestelmän voimantuottokyvyn. Nopeusvoimaharjoittelusta on enemmän hyötyä lisäpainoleuanvedossa kuin voimaleuanvedossa, koska lisäpainoleuanvedossa voidaan tuottaa suurempia tehoja (teho on voiman ja nopeuden tulo) kuin voimaleuanvedossa.

Tulkaahan kaikki leuanvetourheilusta kiinnostuneet mukaan lajin kisoihin. Suomen Leuanveto ry:n tukemista lisäpainoleuanvedosta ja toistoleuanvedosta löydät informaatiota Suomen Leuanveto ry:n nettisivuilta: www.slry.fi. Voimaleuanvedosta löytyy jotain infoa Kiimingin Urheilijoiden nettisivuilta: http://www.kiimu.fi/fi/Lajit/Voimailu/Kilpailut+2013/Voimaleuanveto+SM-kisat.html. Lisäpainoleuanvedon ja toistoleuanvedon kehittymistä voi edistää liittymällä Suomen Leaunveto ry:n jäseneksi maksamalla vuosittaisen jäsenmaksin (10 €): http://www.slry.fi/liity-jaseneksi/. Seuraavat leuanvedon Suomen mestaruuskilpailut ovat Toistoleuanvedon SM-kisat Kiimingissä 10.8.2013: http://www.slry.fi/toistoleuanvedon-sm-10-8-2013/ 

9.6.2013

TR 

Kirjoitettu juttu perustuu allekirjoittaneen lukemaan liikuntabiologiseen kirjallisuuteen (kymmeniä kirjoja ja satoja tutkimusartikkeleita kuormitusfysiologiasta, biomekaniikasta, valmennus- ja testausopista sekä etenkin nimenomaan voimaharjoittelusta sekä siihen liittyvistä adaptaatiomekanismeista) sekä käytännönkokemuksiin leuanvetourheilusta. Jutun väitteet ovat kuitenkin näkemyksiäni, jotka pohjaavat mainitsemiini teoria- ja käytännöntiedon lähteisiin. Jutun väitteet eivät siis perustu suoraan leuanvetourheilusta tehtyyn tutkimukseen. Monille väitteistä ei ole siis julkaistuja lähteitä ja perusliikuntabiologiselle tiedolle en ole merkannut lähteitä, kuten en aiemminkaan tässä blogissa, vaan nuo väitteet pohjautuvat siis summatulkintaani lukemastani tutkimustiedosta.    

Suomen Leuanveto ry (U)

Tervehdys Blogin lukijat,

Seuraavaksi lyhyt tietoisku Suomen Leuanveto ry:stä. Toimin itse Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtajana nyt sen ensimmäisellä toimikaudella 2013-2014.

Suomen Leuanveto ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää leuanvetourheilua ja edistää sen harrastusta. Suomen Leuanveto ry on mukana toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon SM-kisojen promotoinnissa. Se pitää yllä leuanvetourheilun tilastoja ja vastaa osaltaan leuanvetourheilun kilpailujärjestelmän kehittymisestä. Suomen Leuanveto ry tekee yhteistyötä virallisia toistoleuanvedon ja lisäpainoleuanvedon kisoja järjestävien seurojen kanssa.

Suomen Leuanveto ry:n nettisivut on avattu: www.slry.fi. Näiltä sivuilta löydät kilpailukutsut, tulokset, tilastot ja muuta kilpaleuanvetoon liittyvää tietoa.

28.5.2013

TR

PS. Viime lauantaina oli Jyväskylässä Keljon Viestin sisäiset lisäpainoleuanvetokisat, jotka kisattiin nykyaikaisilla lisäpainoleuanvedon SM-säännöillä (lisäpainoleuanvedon säännöt). Kisojen tulokset löytyvät täältä. Allekirjoittaneen kisasuoritukset kyseisistä kisoista löytyvät täältä.

Kuvassa 91 kg:n vedon yläasento lauantailta 25.5.2013