Liikuntaa ja urheilua käsittelevät tekstit erottaa otsikon jälkeisestä tunnisteesta "U" ja elämänfilosofiaa käsittelevät tekstit tunnisteesta "EF". Joskus aiheet risteytyvät niin paljon, että on ihan erikseen merkintä "U & EF".
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hypertrofinen voimaharjoittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hypertrofinen voimaharjoittelu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. tammikuuta 2015

Käytännön esimerkkejä lihasmassan kasvusta kuntoilijoilla (U)

Tervehdys lukijat,

tänään tulee kannustavia käytännön esimerkkejä harjoitusprojekteista, joissa päätavoitteena on ollut lihasmassan kasvatus. Olen kirjoittanut aiemmin lihasmassaharjoittelusta mm. tekstissä Lihaskasvun salat, jossa oli kaksi käytännön esimerkkiä lihaskasvuprojekteista Athletican valmennuksessa. Toisessa niistä valmennettavalle kertyi peräti 7 kg rasvatonta massaa kolmessa kuukaudessa. Aloittelevalle miespuoliselle lihasmassan kasvuun tähtäävälle voimaharjoittelijalle 1-2 kg lisää rasvatonta massaa per kuukausi ensimmäisinä treenikuukausina on ilman huippulahjakkuusominaisuuksiakin täysin normaali ja mahdollinen vauhti. Aloittelijavaiheen jälkeen kasvu toki hidastuu, muttei heti välttämättä niin hirveästi, kuten selviää toisesta tämän päivän esimerkeistä. Siitä selviää myös, miten samaan aikaan keskikovalla kuntoilijalla on mahdollista, että rasvaa lähtee ja lihaa tulee.

Kertauksena tiivistetysti lihasmassaharjoittelun tutkitusti tärkeimmät ja käytännössä todistetut pääperiaatteet:
  1. Kohdelihasten aktivointi
  2. Lihakseen kohdistuva mekaaninen kuormitus (riittävä intensiteetti ja volyymi)
  3. Lihaksiin syntyvä aineenvaihdunnallinen stressi (kasvutekijöiden ja anaerobisen energia-aineenvaihdunnan kuona-aineiden kertyminen lihakseen)
  4. Lihaksiin syntyvät mikrovauriot
Kun lihasta treenataan kohdelihasta/-lihaksia kuormittavalla suoritustekniikalla pari kertaa viikossa 6-15 toiston sarjoilla 1-3 min palautuksilla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kuormia systemaattisesti nostaen ja syödään monipuolisesti riittävästi, ja laadukasta proteiinia n. 2 g per painokilo vuorokaudessa saaden sekä nukutaan öisin kunnolla, niin lihakset kasvavat.  Tarkemmin voit lukea lihasmassaharjoittelusta kirjoittamastani voimaharjoittelutrilogian avausosasta: Lihasmassa- ja kestovoimaharjoittelu. Myös Hulmin Juhan ja Silvennoisen Mikan katsaus lihaskasvun fysiologisiin mekanismeihin on erinomainen tiivistelmä aiheesta.

Nyt uusiin käytännön esimerkkeihin. Viimeisimmän Athletican 3 kk lihasmassavalmennettavan tulokset näkyvät alla. Mies oli ollut 6 kk
liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa ennen ohjelman aloitusta. 6 kk yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun tutkimuksen aikana lihasmassaa oli tullut 3,5 kg eli suurimmat “tyhjät oli otettu pois” ennen Athletican 3 kk lihasmassaohjelman alkua. Ohjelmassa panostettiin nimenomaan lihasmassaharjoitteluun, eikä hermostollista maksimivoimaharjoittelua tehty. Niinpä yhden toiston maksimeja olisi ollut vara nostaa enemmänkin, mutta kasvoivat ne toki proteiinikoneiston kasvun myötäkin, ja toistotestit kertovat hyvin suorituskykymuutoksista lihasmassan kasvun ja anaerobisen energiantuotantokoneiston vahvistumisen seurauksina.

Tarvittaessa saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla.

Myös liikuntabiologikollegani TH-valmennuksen valmentaja Timo Haikarainen oli saanut vastikään upeita tuloksia 2,5 kuukauden aikana asiakkaansa lihasamassaprojektissa. Ukkoon oli tarttunut lähes 6 kg lihaa vajaassa kolmessa kuukaudessa: Kropan ulkomuoto uusiksi - 5,8 kg lisää lihasta 2,5 kuukaudessa!

Sekä minun että Timon voit halutessasi tavata Tampereella 7.-8.3.2015, kun pidämme yhdessä lihastohtori Juha Hulmin kanssa Optimoi Voimantuotto -koulutusta. Olemme tiivistäneet yhden päivän koulutuskokonaisuuteen mielestämme olennaisimman viime vuosina ja vuosikymmeninä kertyneen tutkimustiedon voimaharjoittelusta sekä sitä tukevasta ravitsemuksesta. Tuomme koulutuksessa teorian eloon käytännön esimerkein ja valmennuskokemuksin. Siis jos voimaharjoittelu kiinnostaa, niin kannattaa tulla paikalle. Lauantai on jo loppuunmyyty, mutta sunnuntaille mahtuu vielä. Koulutus sisältää luentoja, käytännön demoja punttisalilla sekä tuhdin koulutusmateriaalin lähteineen PDF-muodossa. Lisää koulutuksesta voit lukea täältä ja ilmoittautuminen koulutukseen onnistuu täällä.

Voimakasta tammikuun jatkoa!

10.1.2015
TR 

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Suorituskykyä vai ulkonäköä (U)


Voimaharjoittelua voi käyttää sekä suorituskyvyn kasvattamiseen että ulkonäön muokkaamiseen, ja tietysti myös lihaskunnon ylläpitoon ja terveyden edistämiseen. Nuorempana näin ainoastaan suorituskykykeskeisen harjoittelun arvoiltaan kestävänä, mutta vanhemmiten kanta on muuttunut siihen, että ihmisen täytyy tai ainakin kannattaa harrastaa asioita, jotka tuovat mielekästä sisältöä ihmisen itsensä ja kenties myös hänen lähipiirinsä elämään. Sillä ei siis sinänsä ole väliä onko tuo elämysten tuoja lisäpainoleuanvetokisat, maratonkilpailu vai kehonrakennusnäytös. Doping-aineiden käyttöä en urheiluharjoittelussa edes esteettisissä lajeissa hyväksy, sillä mielestäni oikeaa urheiluharjoittelua on vain sellainen, jossa suorituskyvyn (tai kehon estetiikan) muokkaamiseen käytetään vain harjoittelun, ravinnon ja levon manipulointia sekä ajatusten ja mielikuvien voimaa.


Painonnostossa voimaharjoittelua käytetään suorituskyvyn nostamiseen; tavoitteina on parantaa voimaharjoittelun avulla työnnön ja tempauksen tuloksia. (Valokuva on poimittu netistä. En omista tekijänoikeuksia.)

Itselleni tärkeintä omassa urheilussani tällä hetkellä on leuanvetourheilu. Toiseksi tärkeintä on raaka voimanostopohjainen koko kehon voimakunnosta huolehtiva voimailu - pysyy muukin keho kuin selkä ja käsivarret kunnossa. Itse olen voimailussa niin kokonaisvaltaisesti suorituskykymiehiä, että kaikki treeni on suunniteltu suorituskyvyn parantamiseksi, mutta sivutuotteena ulkonäkökin on muokkaantunut. Ja en väitä, että atleettisen voimakas ulkonäkö olisi itselleni merkityksetön - päinvastoin, se on nykyään osa psykofyysistä identiteettiäni. Ja tekstin alkuun viitaten: nykyään ymmärrän senkin, jos jonkun päätavoite voimailusalilla on veistää omaa kehoaan. Narsismia kehonrakennuksen / kehonmuokkaamisen ei tarvitse olla, vaan se voi olla urheilullistaiteellinen harrastus, jossa veistämisen kohteena on pronssin tai saven sijasta oma keho. Terve itsetunnon koheneminen voimaharjoittelun myötä voimien kasvun ja / tai kehon estetiikan muuttuessa on ok. Fyysinen suorituskyky ja ulkonäkö ovat osa ihmisyyttä, mutta toki vain pari viipaletta psykofyysissosiaalisen ihmisen elämän täytekakusta. Onnellisessa balanssissa olevassa elämässä mikään asia ei ylikorostu häiritsevän paljon. Se, mikä on millekin asialle kokonaisbalanssin rikkoutumisen kannalta liikaa, on yksilöllistä. Se on tärkeää, että ei ala arvottaa ihmisiä ihmisinä ulkonäön tai fyyisen suorituskyvyn perusteella. Hyväntahtoisuus on henkistä, ja fyysiset suorituskykyrankkaamiset kannattaa jättää urheilun kentille.



Kehonrakennuksessa voimaharjoittelua käytetään kehon ulkonäön muokkaamiseen. Ylärivillä on 50-luvun naturaalikehonrakentaja Steeve Reeves. Kakkosrivillä 70-luvun kehonrakentaja Arnold Schwarzenegger, joka käytti doping-aineista ilmeisesti ainakin anabolisia steroideja. Alarivillä on 2000-luvun kehonrakentaja Jay Cutler, jolla todennäköisesti on ollut käytössään melkoinen doping-pankki anabolisten steroidien, kehon ulkoisen kasvuhormonin ja insuliinin kautta eksoottisempiin doping-aineisiin. Valokuvasarjasta näkee dopingin käytön muuttumisen lisäksi hyvin, miten kauneusihanteet huippukehonrakennuksessa ovat muuttuneet antiikin kreikasta kumpuavasta esteettisestä atleettisuudesta friikkiin, epäluonnolliseen ja ei-ihmismäiseen hirviömäisyyteen. (Valokuvat on poimittu netistä. En omista tekijänoikeuksia.)

Mielestäni kehonrakennus voisi olla ihan hieno ja terveellinenkin esteettinen näytöslaji, jos siitä ympärivuotisin doping-testein karsittaisiin doping pois ja tavoitteena olisi taiteelliset musiikkiin sovitetut esitykset koreografioineen ja veistosmaisine poseerauksineen yhdistettynä klassisiin kreikkalaisesta jumaltarustosta imettyihin esteettisatleettisiin kauneusihanteisiin, joissa nimenomaan atleettisuus, symmetrisyys ja muodot korostuisivat pelkän muodottaman massanhankinnan ja yliammutun lihaserottuvuuden sijaan. Yliammutulla lihaserottuvuudella viittaan siihen, kun kehon luonnollisen oloinen estetiikka kärsii liian alhaisesta rasvaprosentista. Entisajan kehonrakentajien esiitymisrasvaprosentti oli noin 6-9 %, kun nykyään se on 3-5 %. Genetiikka määrää kehon pohjarakennetta, mutta lahjakkuus näyttelee suurta roolia kaikessa urheilussa ja taiteessa. Luomuna muodotonta lihasmassaa ei juuri synnykään, jos hypertrofinnen voimaharjoittelu on vain lihastasapainoa tukevaa. Mielestäni luomukehonrakennuksella on paikkansa ihmis- ja voimailukulttuurissa. Harmi, että kehonrakennus lajina meni jo alkumetreillään pilalle dopingin takia ja on mädäntynyt vaan entisestään siirryttyä kultaisesta 70-luvusta 2010-luvulle. 60- ja 70-luvun kehonrakennus vilisi täynnä esteettisiä hahmoja ja hienoja poseerauksia, mutta toki silloinkin käytettiin jo doping-aineita (ei vielä kaikkia niitä mitä nykyään), eikä luomukehonrakennuksen kukoistusta päässyt syntymään. Tämän aihepiirin ympärillä innostuin tekemään muutamia poseerauksia lonkalta ilman poseeraustaitoa ja tsekkaamaan millaisessa visuaalisessa kondiksessa on naturaali suorituskykyvoimailija, jonka treenien selkeä pääpaino on hermostollisessa maksimivoimaharjoittelussa ja lihasmassaharjoittelu on vain sivuroolissa olevaa tukiharjoittelua. Tässä 10 parasta kuvaa näistä suorituskykyvoimailijan poseerausessioista 8.3.2014:












Ja jotta tulisi jotain suorituskykyhommaakin mukaan, niin laitetaan kerrankin jotain muuta kuin leuanvetoa tai voimanostoliikkeitä. Testasin viime kuussa montako yhden käden etunojapunnerrusta jaksan tehdä vuorotahtiin - 36 meni:




8.-9.3.2014
TR 

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Lihaskasvun salat (U)

Olen viimeaikoina kirjoitellut useampaan otteeseen miten voimaa voi hankkia myös ilman lihasmassan lisäämistä ja miten useissa urheilulajeissa liiasta lihasmassan määrästä on haittaa (Liikaa lihasmassaa (U)). Moni urheilija on kuitenkin urheilijanpolullaan sellaisessa vaiheessa, että tarvitsee lisää lihasmassaa. Lisäksi on  myös joukko ihmisiä, joilla tavoitteena joko tietyllä harjoitusjaksolla tai koko urheilussa on saada mahdollisimman paljon lihasmassaa. Niinpä fysiikkavalmentajana pääsee välillä olemaan mukana puhtaasti lihasmassahakuisissakin projekteissa. Kuvassa 1 Athletican (www.athletica.fi) uusimman lihasmassaprojektin tulokset.


KUVA 1. Athletican uusimman 3 kk kestäneen lihasmassaprojektin tulokset. Käy lukemassa koko Nikin lihasmassatykitys-ohjelman tarina Athletican sivuilta: http://www.parkourakatemia.fi/harjoitusohjelmat/referenssit/niki/  (sivuilla tekstin ja numeeristen tulosten lisäksi ennen ja jälkeen kuva). Athletican uutisia voi seurata myös Athletican facebookissa.

Lihasmassaharjoittelussa täytyy saada aktivoitua lihaskasvuun johtavat solujen signalointireitit (mTOR) mahdollisimman hyvin. Kaksi päästimulusta noiden reittien aktivoinnille ovat mekaaninen kuormitus ja aineenvaihdunnallinen stressi. Kun tehdään keskipitkiä sarjoja keskisuurella kuormalla keskipitkillä palautuksilla (6-15 toistoa, kuorma 60–85 % 1 RM eli yhden toiston maksimista ja sarjapalautus 1-3 min), niin nuo stimulukset toteutuvat parhaiten. Mekaanista kuormitusta (lihaksiin supistuksissa ja venytyksissä kohdistuva kuormitus) voi korostaa käyttämällä hypertrofisen intensiteettiskaalan yläpään kuormia yhdistettynä pidempiin palautuksiin (esim. 4x8/3’). Aineenvaihdunnallista stressiä (hormonien, kasvutekijöiden ja aineenvaihdunnan kuona-aineiden kertyminen lihaksiin ja lihassolujen reseptoreihin) voi korostaa tekemällä hypertrofisen toistoskaalan yläpään sarjoja yhdistettynä lyhyempiin palautuksiin (esim. 4x12/1’).

Jotta lihasmassan kasvu jatkuu pitkällä aikavälillä, täytyy harjoittelun olla koko ajan nousujohteista (määrä, sarjapainot tai molemmat kasvavat) ja sisältää tarpeeksi uusia ärsykkeitä. Pitkällä aikavälillä puhtailla treenaavan lihasmassanhankkijan täytyy tulla vahvemmaksi 6-12 toiston sarjoissa, jos mielii tulla isommaksi. Suorat sarjat ovat tuon perustyön ydin ja erilaiset erikoistekniikat, kuten esiväsytys, pakkotoistot, supersarjat, klusterit ja superhitaat eksentriset toimivat ennen kaikkea hyvinä erikoisärsykkeinä esimerkiksi ennen kevennysjaksoja. Periodisointi eli harjoittelun jaksottaminen on tärkeässä roolissa myös optimaalisessa lihasmassaharjoittelussa: mm. kova treeni vs. palautuminen (palautumisen hormonaalinen, hermostollinen, psykologinen, lihasperäinen sekä side- ja tukikudosulottuvuudet), kestävän progression rakentaminen, mekaanista kuormitusta ja aineenvaihdunnallista stressiä painottavien jaksojen / treenien sijoittaminen, sopivan usein tapahtuvan ärsykkeenvaihtelun luonti ja erikoistekniikoiden sijoittaminen sopiviin rakoihin vaativat pitkäjänteistä ajatustyötä eli hyvin mietittyä harjoittelun ohjelmointia. Lihaskasvua maksimoivassa harjoittelussa tulee treenin lisäksi levätä hyvin ja saada ravinnosta n. 2 g per painokilo laadukkaita proteiineja sekä syödä laadukasta ja monipuolista ruokaa siten, että saa energiaa hieman enemmän kuin kuluttaa.

Laitetaan tämän jutun loppuun vielä jo legendaariseksi muodostunut 3 kk:n lihasmassaprojekti Athletican syntyajoilta. Hämähäkki-Pertulle hommattiin 7 kg lisää rasvatonta massaa kolmen kuukauden aikana.

KUVA 2. Hämähäkki-Pertun lihasmassaprojektin testitulokset.


KUVA 3. Hämähäkki-Perttu ennen ja jälkeen kolmen kuukauden lihasmassatykityksen.

Lue koko Hämähäkki-Pertun lihasmassatykityksen tarina Athletican sivuilta: http://www.parkourakatemia.fi/harjoitusohjelmat/referenssit/hamahakki-perttu/


18.12.2013
TR