Miten maailmankatsomus sorvautuu synapseihimme? (EF)

Kaikki mitä näet, kuulet, tunnet ja ajattelet vaikuttaa maailmankatsomukseesi. Jok’ikinen lukemasi teksti, kuulemasi musiikki, kokemasi sosiaalinen vaste ja arkipäivän sattumus vaikuttavat ajatteluusi. Mielen ja kehon toiminta on sekä tietoista että tiedostamatonta. Perimä vaikuttaa koko ihmisorganismin toimintaan, joten ajattelukaan ei ole riippumatonta perintötekijöistä. Klisee siitä, että ihminen on ympäristötekijöiden ja perimänsä summa pitänee paikkansa. 

Riipuskeletko päivät riippumatossa Intian valtameren rannalla kirjoja lukien illalla kalaan lähtien vai kierrätkö rock-musiikkia keikkalavalta toiselle esittäen vai treenaatko urheilua kuusi kertaa viikossa viidesti päivässä syöden? – Tällaiset ympäristötekijät vaikuttavat valtavasti siihen, minkälaisia asioita tapahtuu aivoissasi ja muualla kehossasi. Psykofyysisenä olentona ihmisen elämässä kohtaama henkinen ja fyysinen kokeminen vaikuttavat ajatteluumme ja aivojemme toimintaan. Ajattelun voima on kuitenkin yhtälössä uskoakseni korvaamaton. Ajattelulla ja pohtimisella voi ainakin tiettyyn pisteeseen asti muokata sitä, miten kokemiinsa asioihin suhtautuu eli miten fyysisen todellisuuden asiat kokee subjektiivisessa päänsisäisessä maailmassaan: keskittyykö enempi yksilöiden hyviin vai huonoihin puoliin heitä tarkkaillessaan, onko päivä kauniin aurinkoinen vai ärsyttävän kirkas ja niin edelleen.

Moniulotteinen maailman kokeminen eittämättä avartaa maailmankatsomusta ja suhtautumista asioihin. Esimerkiksi loma täysin vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa laittaa asioita uuteen perspektiiviin, ja yhteisöjä sekä miljöitä omassa arjessa oppii näkemään ja tarkastelemaan uudenlaisessa valossa. 

Kannustankin kaikkia löytämään arkeen (jos sellaista tykkää viettää, kuten suurin osa meistä) ehjän tasapainon itselle tärkeistä ja rakkaista asioista. Ja lisäksi kannustan kaikkia tekemään tasaisen ajan välein ajattelua ja elämää virkistäviä hyppyjä itselle vieraisiin maailmoihin tajuntaa laajentamaan ja elämänkokemuspankkia kartuttamaan.

4.4.2015 

Unelmissaan edes ripaus urheilijaa, taiteilijaa, valmentajaa ja filosofia. - TR 

Phra Nang Beach, Krabi - maaliskuu 2015

      

Paradigman Vanki (EF)

Laatikon sisältä täytyy välillä vilkaista laatikon ulkopuolelle, ettei harhaudu luulemaan laatikon sisäpuolella olevaa kaikkeuden ainoaksi ykseydeksi. Maailmaa tarkastellessa kyseenalaistaminen kannattaa toisinaan ulottaa olemassa olevien yleisesti konkreettisina pidettyjen vaihtoehtojen ulkopuolelle. Yleinen luulo ei ole tieto, mutta yleinen tietokaan ei ole välttämättä totuus.

Oikea tiede pyrkii löytämään totuutta. Totuutta harvoin saavutetaan, mutta oikean tieteen keinot ovat ihmiselle kuitenkin paras keino päästä lähelle totuutta. Nykyisessä kapitalistisessa yhteiskuntajärjestelmässä yliopistotkin tuppaavat ajautua talouselämää palveleviksi nollatutkimuksia tekeviksi instituutioiksi, joiden tutkimustyötä häiritsee tehokkuusajattelu, yliviety hyötyajattelu sekä korruptio. Oikeaa tiedettä tehdään valitettavasti vähemmän kuin resursseja olisi, koska resursseja hukkautuu nollatutkimuksiin.

Perustutkimuksen tekeminen on toki aikaa vievää ja sen tavoitteena on tieto, ei raha ja aikatauluksi ei sovi kvartaalitalouden oravanpyöräaikataulut. Jos tutkijan arvo mitataan julkaisujen määrässä, voiko laatua edes odottaa, kun järjestelmä kannustaa ylinopeuteen? Kaikkia yrityksiä voisi verottaa tutkimusverolla, joka menisi valtion tutkimuskassaan, jolla rahoitettaisiin puolueettomasti oikeaa yleishyödyllistä ja totuutta etsivää tiedettä tekevää perus- ja erikoistutkimusta.

Tieteellisen tiedon hyväksikäyttö eri elämän osa-alueilla olisi niin paljon helpompaa, jos kaikki tutkijat noudattaisivat tiukkaa tutkimusmoraalia. Tällöin väärää ja virheellistä tietoa leviäisi vain inhimillisten virheiden seurauksena. Toisin kuin nykyään, kun rahan valta jyllää ja sokaisee ihmiskuntaa.

Oikea tiede on hyvä apuväline maailmankatsomuksen rakentamisessa, mutta tietoon täytyy suhtautua tämän hetkisenä ymmärryksenä asioista. Uusi tieto voi korjata vanhoja vääriä käsityksiä oikeiksi tai luoda jopa täysin uusia ennen arvaamattomia tapoja selittää maailmaa. Niinpä jotkut nykyisin totena pitämämme asiat voivat ollakin fiktiota ja huuhaana pitämämme asiat faktaa. Tämä on hyvä muistaa, kun suhteuttaa elämänfilosofiansa paloja aivohermojen synapsiseen valtamereen.

7.3.2012

T.R.