Voimaharjoittelu – kaiken teoria (U)

Ihmisen hermolihasjärjestelmä on niin monimutkainen kokonaisuus, että tähänastisen tieteellisen tutkimuksen avulla sen rakenteesta, toiminnasta ja harjoitusvastemekanismeista tiedetään vain osa. Niinpä mitään voimaharjoittelun kaiken teoriaa ei voisi edes teoriassa kirjoittaa. Hermolihasjärjestelmän yleisten toimintaperiaatteiden ja harjoitusvastemekanismien lisäksi mm. perimä, ikä ja harjoitustausta vaikuttavat yksilöllisesti mekanismien toimintaan. Tähän leikkimielisesti nimettyyn ”kaiken teoriaan” kasasin kirjoittamiani juttuja vuosien varrelta voimaharjoittelun maailmankaikkeudesta, jota koskeva tietomäärä laajenee alati uusien tutkimusten myötä. Lyhyisiin juttuihin on tiivistetty tietoa tuhansien tutkimusartikkelien tuloksista, lukuisista valmennuskokemuksista ja lukemattomista henkilökohtaisista treenikokemuksista:

• Absoluuttista vai suhteellista voimaa: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2014/02/absoluuttissuhteellisen-voiman-indeksi-u.html ja http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2013/12/liikaa-lihasmassaa-u.html

• Yleisvoimaa vai lajivoimaa: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2013/07/hermostollinen-maksimivoimaharjoittelu.html

• Suorituskykyä ja/tai ulkonäköä: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2014/03/suorituskykya-vai-ulkonakoa-u.html

• Maksimivoimaa: http://www.trainer4you.fi/blogi/voimaharjoittelu-osa-2-maksimivoimaharjoittelu/

• Miten pienikin voi olla uskomattoman vahva – hermostollisen maksimivoimaharjoittelun yksi ilmentymä: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2012/12/voima-mahtuu-pienempaankin-u.html

• Lihasmassaa ja kestovoimaa: http://www.trainer4you.fi/blogi/voimaharjoittelu-osa-1-lihasmassa-ja-kestovoimaharjoittelu/

• Lisää lihasmassasta: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2015/01/kuinka-paljon-voi-saada-lihasmassaa.html, http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2013/12/lihaskasvun-salat-u.html ja http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2015/01/kaytannon-esimerkkeja-lihasmassan.html

• Nopeusvoimaa: http://www.trainer4you.fi/blogi/voimaharjoittelu-osa-3-nopeusvoimaharjoittelu/

• Nousujohteisuus, spesifisyys ja ärsykkeenvaihtelu: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2012/10/valta-akkommodaatio-valitse-adaptaatio.html

• Monipuolisuus versus erikoistuminen: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2013/01/monipuolisuus-versus-erikoistuminen-u.html

• Treenaamisen olisi hyvä olla tavoitespesifiä: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2014/02/mita-treenaat-salilla-u.html

• Yleisvoima-lajivoimajatkumo, kehitysaste-spesifisyysjatkumo ja harjoitustausta-tulostasojatkumo: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2014/10/fysiikkaharjoittelun-suuret-jatkumot-u.html

• Kokonaisvaltainen valmennus: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2015/03/urheiluharjoittelun-holistisuus.html

• Urheilupsykologia: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2015/01/urheilupsykologiaa-20-u.html

• Voimaravitsemuksesta: http://elamanfilosofiaajaurheilua.blogspot.fi/2013/02/nakemyksia-urheilijan-ravitsemuksesta-u.html

Loppukevennykseksi hieman treenikuulumisia: 

Toukokuun 23. päivä on lisäpainoleuanvedon SM-kisat. Nyt on menossa maksimivoimakausi, joka huipentuu niihin. Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu on nyt keskiössä, ja tukiliikkeiden harjoitusvolyymi on hyvin maltillista. Suhteellista voimaa kasvatetaan tällä hetkellä maksimivoimatreenin lisäksi kehon rasvamassaa vähentämällä. Jalkojen voimatasot ovat nyt ylläpidossa. Punnerruslihaksia treenataan leuanvedon ja kisadieetin ehdoilla SM-kisoihin asti. Parhaat sarjat sillä osastolla ovat olleet pystypunnerrus käsipainoilla istuen täydellä liikeradalla 3x3x(37,5 + 37,5) kg. Ja kapeassa penkissä, joka on nyt otettu aina kovan pystypunnerrussession päälle, otin viime treenissä 3x4x117,5 kg. Tässäpä videota viime perjantain maksimivoimatreenistä leuanvedossa:

Rasvat sulavat hiljalleen. Sinne n. 10 % tienoille kun pääsisi SM-kisaan mennessä, niin elopaino olisi siellä vähän päälle 90 kilossa, joka on tällä kertaa tavoitteena kisapainon suhteen. Tällä hetkellä aamupaino on 93,5 kg ja päiväpaino 94 kilon paremmalla puolella:

Ennen kisadieetin alkua otin 3x160 kg absoluuttiset leuanvedot ihmislisäpainovedossa. Edessä olevaa kuormaa on yllättävän paljon raskaampi nostaa kuin painopisteen alla roikkuvaa kuormaa:

Kesällä on tarkoitus panostaa leuanvedon variaatioihin, käsilläseisontapunnerrusten variaatioihin, penkkipunnerrukseen, pistoolikyykkyyn, etuvaakaan ja käsilläseisontaan (tavoitteena oppia staattinen seisonta – nyt osaan vain kävellä käsilläni).

20.4.2015

TR

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu - yleisvoiman ja lajivoiman dilemma (U)

Hermostollisesta maksimivoimaharjoittelusta on hyötyä kaikessa urheilussa. Suhteellista voimaa korostavien lajien urheilijoille se antaa heidän lajeihinsa hyvin tärkeän voimaominaisuuden, nimittäin paremman voima/massa-suhteen. Myös absoluuttista voimaa korostavissa lajeissa niin sanottu hermostollinen maksimivoima on ensiarvoisen tärkeää, sillä suurtenkaan lihasten voimapotentiaalia ei saada hyödynnettyä ilman huippuunsa treenattua hermostoa. Voimantuottaminen on keskushermoston, ääreishermoston ja lihaskudoksen välistä yhteispeliä. Minkälaista hermostollista maksimivoimaharjoittelua kannattaa tehdä sinun lajissasi? Mitä hyötyä esimerkiksi hermostollisen maksimivoimaharjoittelun periaatteilla toteutetusta jalkakyykkyharjoituksesta on juoksijalle tai penkkipunnerrusharjoituksesta uimarille?

Hermostollinen maksimivoimaharjoittelu aiheuttaa todennäköisesti paljon rakenteellisia muutoksia hermostossa. Esimerkiksi liikehermojen viejähaarakkeet eli aksonit paksunevat ja niitä ympäröivät hermoimpulssiviestien kiidätystä nopeuttavat myeliinitupet kasvavat. Hermoston viestit etenevät sähköisenä ionivirtana, mutta myös välittäjäaineiden avulla. Myös välittäjäaineiden määrä sekä hermo- että hermolihasliitoksissa kasvaa todennäköisesti maksimivoimaharjoittelun seurauksena.  Lisäksi selkäytimen liikehermoaltaiden herkkyys syttyä tositoimiin paranee ja hermosolujen välisten liitosten eli synapsien määrä lisääntyy. Toisin sanoen lihaksia käskyttävät viestit kulkevat aivoista lihaksiin tehokkaammin onnistuneen maksimivoimaharjoittelun seurauksena. Kaikki yllä oleva on yleishyödyllistä hermoston adaptoitumista kaikkea liikkumista ajatellen. Tehokkaampi hermoimpulssien kulkeutuminen aivoista esimerkiksi etureisille on hyödyllistä niin jalkakyykyssä, juoksussa, luistelussa kuin pyöräilyssäkin. Salilla tehtävällä hermostollisella maksimivoimaharjoittelulla on siis siirtovaikutusta muuallekin kuin voimailulajeihin!

Lihasten välisen koordinaation kehittyminen on liikespesifiä. Jokainen liike on hermostolle erilainen koordinoitava. Pienikin muutos liikkeessä muuttaa keskushermoston suunnitelmaa toteuttaa liike ja lihassolujen rekrytointi tapahtuu uudella tavalla ja eri lihakset sekä samoissa lihaksissa eri lihaksen osat syttyvät erilaisessa järjestyksessä. Optimaalinen voimantuotto vaatii käsittämättömän tarkkaa lihasten sisäistä ja välistä koordinaatiota. Ihmisaivot ovat supertietokone myös liikkeiden suunnittelussa ja ohjauksessa! Opitut lihasten rekrytointipatterit yhdistettynä periferiasta alati virtaavaan aistitietoon luovat pohjan aivojen tekemälle liikkeiden ohjaukselle. Lihasten välisen koordinaation näkökulmasta maksimivoimaharjoittelu ja taitoharjoittelu ovat lähellä toisiaan. Molemmissa on kyse liikkeen oppimisesta. Oikeastaan voisikin sanoa, että maksimivoimaharjoittelun lihasten välisen koordinaation osio on taitoharjoittelua suurilla voimantuoton intensiteeteillä. Taidot ovat aina liike- ja liikemallispesifejä. Jos osaat juosta, se ei takaa, että osaat uida. Jos osaat pyöräillä, sei ei takaa, että osaat hypätä pituutta. Jos osaat kävellä käsilläsi, se ei takaa, että osaat seistä paikallaan käsilläsi jne. Niinpä esimerkiksi voimanostajalle on äärimmäisen tärkeää, tulla taitavaksi kyykkääjäksi, juoksijalle taitavaksi juoksijaksi ja uimarille taitavaksi uimariksi. Perushyvä kyykkytekniikka mahdollistaa juoksijalle turvalliset kyykkytreenit ja perushyvä penkkitekniikka uimarille turvalliset penkkitreenit. Kuitenkin vain kyykyn ja penkin maksimivoimaharjoittelun aiheuttamista yleisistä adaptaatioista on hyötyä juoksijalle ja uimareille. Kyykyssä parantunut lihasten välinen koordinaatio tekee vain paremmaksi kyykkääjäksi, ei paremmaksi juoksijaksi – ja sama penkin osalta pätee uimariin.

Yleisvoimaa lajivoimaksi. Maksimivoimaharjoittelulla hankittu tehokkaampi hermoimpulssien kuljetus aivoista lihaksiin sekä hypertrofisella voimaharjoittelulla hankittu lihasmassa ovat käytössä omassa lajissa – mikä ikinä se onkaan. Täyttä hyötyä ominaisuusharjoittelusta ei kuitenkaan saada ilman transmutatoivaa harjoittelua, jossa yleisvoimaa niin sanotusti muunnetaan lajivoimaksi. Hyvä esimerkki transmutatoivasta harjoittelusta on esimerkiksi pikajuoksijan lajivoimakauden loikka-, kelkkaveto- ja pikajuoksuharjoitteet yleisen voimaharjoittelukauden jälkeen. Lajivoimakaudella suurimmassa osassa harjoituksia voimantuottoajat ovat lähellä lajisuorituksen voimantuottoaikoja ja liikesuoritukset ovat lajinomaisia. Näillä keinoin saadaan parannettua lihasten sisäistä ja välistä koordinaatiota omassa lajissa ja saadaan siirrettyä uusien maksimivoimatasojen iloja omaan lajiin. Kun esimerkiksi juoksija pystyy lajivoimakauden jälkeen tuottamaan askelkontaktin aikana saman prosenttiosuuden maksimivoimastaan kuin ennen edellistä yleisvoimakautta, niin samassa ajassa tuotettu voimamäärä on nyt uuden yleisvoima- ja sitä seuranneen lajivoimakauden jälkeen suurempi, koska sama prosenttiosuus isommasta voimamäärästä on enemmän voimaa kuin sama prosenttisosuus pienemmästä voimamäärästä. Kun askelkontaktin aikana pystyy tuottamaan voimaa enempi kuin ennen, niin jokainen askel vie entistä nopeammin eteenpäin ja pääsee raapustelemaan ennätyspäiväkirjaan uusia ennätyksiä niin testijuoksuista kuin kisoista!

28.7.2013

TR