 |
|
Kuva poimittu netistä
(en omista tekijänoikeuksia)
|
Nyt Rion olympialaisten korvalla ja Venäjän dopingskandaalin
riepotellessa huippu-urheilumaailmaa päätin itsekin kirjoittaa lyhyen tekstin
puhtaasta urheilusta ja dopingista. Korostan, että tämä teksti on ennen kaikkea
filosofista pohdiskelua, sillä en ole doping -asioiden asiantuntija. Olen
valmennus- ja testausoppiin kouluttautunut liikuntabiologi, jonka
asiantuntemusosa-alueita ovat voiman, nopeuden, kestävyyden ja jossain määrin
myös liikkuvuuden kehittäminen perusterveillä ihmisillä puhtaan
fysiikkaharjoittelun keinoin eli treenin, ruoan, levon ja psykologisten
asioiden keinoin. Tässä tekstissä en ala
käymään läpi kaikkia asioita, miksi kannatan kovasti puhdasta urheilua, koska
tätä aihetta sivuten olen kirjoittanut henkilökohtaisen blogitekstin Miksi harrastan naturaalivoimailua?, jonka voi käydä lukemassa linkin takaa. Mainittakoon kuitenkin kokonaiselämän
onnellisuuden kannalta mielestäni merkittävin asia, joka on se, että
urheilusuorituskyvyn maksimointi puhtaana on paljon terveellisempää kuin
suorituskyvyn maksimointi koko doping-arsenaalia hyödyntäen. Sitten siirryn tämän
tekstin pääasiaan.
Aamulehden ja MTV:n tilaaman kyselyn (ei paras mahdollinen
lähde) mukaan 49 % suomalaisista uskoo, että huippu-urheilussa ei voi pärjätä
ilman dopingia (Keskisuomalainen 1.8.2016, s. 19). Olipa totuus mikä tahansa,
niin mihin tällainen kansanusko perustuu? Todennäköisesti suurimmalla osalla yksilöistä
median luomiin mielikuviin eli ei juuri mihinkään. Ei ainakaan faktaan.
”1 % kärähti, kaikki muutkin käyttää, mutta eivät jää kiinni”
-argumentointi ei kestä ollenkaan kriittistä tarkastelua. Tuolla perusteella
esimerkiksi kaikki suomalaiset tekisivät henkirikoksia, mutta vain 17200
henkeen ja terveyteen kohdistuvaa rikosta tuli poliisin tietoon
tammi-kesäkuussa 2016 (Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut
rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3651. Helsinki: Tilastokeskus
[viitattu: 2.8.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/polrik/).
Toki kaikki henkirikokset eivät ole todennäköisesti tulleet poliisin tietoon,
mutta silti suurin osa suomalaisista ei ole hyvin todennäköisesti tehnyt
henkirikoksia kyseisellä ajanjaksolla.
”Muutkin rikkovat sääntöjä, on ok rikkoa yhteisiä
pelisääntöjä” -argumentointi on täysin kestämätöntä. Jos tällaisesta ajattelumallista vetäisi
analogiaa urheilusta muun yhteiskunnan puolelle, niin voisi esimerkiksi ajatella,
että ”on ok murhata, kun on muitakin murhaajia”.
Olipa kansainvälisen huippu-urheilun doping-tilanne mikä
tahansa, niin tulee myös urheilijoiden kohdalla muistaa länsimainen
oikeuskäsitys. Jos ei ole todisteita rikoksesta/sääntöjen rikkomisesta, on
syytön. Eli urheilijaan, joka ei ole kärynnyt doping-testeissä, tulisi
lähtökohtaisesti suhtautua puhtaana urheilijana ennen kuin toisin todistetaan.
Samoin kuin suhtaudut naapuriin rehellisenä kansalaisena, jos ei ole faktaa
siitä, että näin ei ole. Lisäksi tulee muistaa, että huippu-urheilu on vain
murto-osa koko ihmiskunnan urheilukulttuurista.
Viihde, politiikka ja bisnes vs. urheilu itseisarvona. Iso
osa nykyisestä huippu-urheilusta on viihdettä ja bisnestä sekä välillä myös
politiikkaa. Tätä seuratessa unohtuu helposti urheilu itseisarvona ja se, että maailmassa
on valtava joukko ihmisiä, joita ihan itseisarvoisesti kiinnostaa, mitä
ihmiskeholla voi tehdä: taitoja, voimanponnistuksia, nopeussuorituksia,
kestävyyssuorituksia ja liikkuvuustemppuja. Tämä, omien rajojen etsiminen,
liikunnan ilo, tehtäväsuuntautunut tekeminen, tervehenkinen kisailu
kilpailusuuntautuneesti, kehittyminen, yhdessä tekeminen ja liikuntakulttuurin tuoma
sisältö elämään eivät ole utopiaa, vaan saavutettavissa olevia asioita.
Asioita, joihin meistä jokainen voi teoillansa vaikuttaa. Luonnon lait ovat
universumissamme asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta niiden puitteissa
voimme teoillamme vaikuttaa millainen maailmamme on. Urheilun hyvän tarina
elinvoimaa edistävä asiana ei ole pelkkää naivia menneiden aikojen höpötystä,
vaan voi olla ihan totta joka ikinen päivä – ainakin pienimuotoisempina
alakulttuureina, jos ei valtavirtakulttuurina.
Puhtaan urheilun tulevaisuus vs. doping-urheilun
tulevaisuus. Itse en näe realistisena vaihtoehtona, että doping-urheilu
häviäisi koskaan kokonaan. Aina löytyy ihmisiä, joita kiinnostaa
motivaatiotekijästä tai toisesta mihin ihminen kykenee fyysisen tai henkisen
suorituskyvyn saralla, kun kaikki olemassa olevat keinot ovat käytettävissä.
Itse näkisin realistisena, että yhä useammassa urheilulajissa olisi selkeästi
naturaaliurheiluliitto ja doping-urheiluliitto. Esimerkiksi joissain
voimailulajeissa näin jo onkin eli on ADT:n alainen lajiliitto ja sitten esim. ”ammattilaisliitto”,
jossa ei testata. Näin jokainen saisi urheilla omista filosofisista
lähtökohdistaan. Toki urheilua ei voi erottaa muusta yhteiskunnasta ja urheiluasioista
päätettäessä tulisi miettiä urheilupolitiikan vaikutukset koko yhteiskunnan
elämään. Naturaaliurheilun taso tullee kehittymään jonkin verran tutkimuksen ja
käytännön tuottaman valmennus- ja ravitsemustiedon karttuessa, mutta en usko,
että mitään aivan radikaalia muutosta pitkään isosti harrastettujen lajien
tulostasossa laajalla skaalalla tulee tapahtumaan. Esimerkiksi yleisurheilun
maailman kärkitulokset ovat olleet samaa luokkaa jo vuosikymmeniä. Doping-urheilun
tulevaisuudessa puolestaan tullee tapahtumaan nykyisellään futuristen tuntuisia
muutoksia, kun geenimanipulaatioteknologia kehittyy. Tulevaisuuden geenimanipuloidut
superihmiset tullevat laittamaan doping-urheilun tulostilastot aivan uusiksi.
Naturaalina pystyy lähes ihmeisiin, jos on lahjakkuutta ja
tietotaitoa. Monesti ihmisiltä unohtuu kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että
kohtuullisilla lahjakkuusominaisuuksilla (geeneillä) voi vuosikausien laatuvalmennuksella
päästä aika uskomattomiin tuloksiin. Ja toiseksi se, että Gaussin käyrän
toisessa ääripäässä löytyy aina tiettyyn asiaan superlahjakkaita ihmisiä, jotka
pystyvät vuosikausien työllä aivan hämmentäviin tuloksiin verrattuna keskivertolahjakkaisiin
yksilöihin.
Niin kauan, kun löytyy yksikin ihminen, joka pyrkii systemaattisesti
kehittämään fyysistä suorituskykyään pelkästään treenin, ruoan, levon ja
psykologian avulla, on olemassa puhdasta urheilua.
2.8.2016
TR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti