Liikuntaa ja urheilua käsittelevät tekstit erottaa otsikon jälkeisestä tunnisteesta "U" ja elämänfilosofiaa käsittelevät tekstit tunnisteesta "EF". Joskus aiheet risteytyvät niin paljon, että on ihan erikseen merkintä "U & EF".
Näytetään tekstit, joissa on tunniste positiivinen ajattelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste positiivinen ajattelu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Meikäläisen urheilupsykologiset teesit TOP 10, muttei tärkeysjärjestyksessä (U)



  • Täytyy olla sekä kauaskantoisia tavoitteita, haaveita, unelmia että lyhyen tähtäimen välitavoitteita
  • Hyvä tavoite on haastava, mutta realistinen
  • Täytyy olla intohimoa ja aikaa
  • Täytyy olla valmis työntekoon ja omistautumiseen
  • Harrasta positiivista itsepuhelua – uskomalla omaan tekemiseen tekee haaveensa mahdollisiksi – uskoisin, että positiivinen itsepuhelu vaikuttaa jopa harjoitteluadaptaatioon epigenetiikan kautta
  • Tolkun täytyy olla mukana tavoitteiden realistisuuden lisäksi harjoittelun suunnittelussa eli tieteellinen tutkimustieto, lajista hankittu käytännöntieto sekä etenkin käytännössä hankittu tieto urheilijan yksilöllisyydestä täytyy olla harjoittelun suunnittelun takana – pelkkä fiilispohjalta haihattelu ei kanna yhtä pitkälle
  • Asioita täytyy lähestyä positiivisen ajattelun kautta – ennen kisaa kannattaa miettiä täydellistä suoritusta – ei sitä, mitä kisassa ei kannata tehdä – lisäksi urheilun täytyy tuottaa mielekästä sisältöä elämään – siitä täytyy osata nauttia, jos sitä tosissaan tekee
  • Kilpaurheilijalla tulee olla sekä tehtäväsuuntautunutta motivaatiota että kilpailusuuntautunutta motivaatiota – kilpailusuuntautunut motivaatio kilpaurheilussa on moraalisestikin ihan oikein, sillä kilpailu kuuluu vahvasti kilpaurheilun logiikkaan – siitähän eli kilpailemisesta muita ja itseä vastaan hommassa on kyse – kuitenkin itsensä kehittäminen ja omien rajojen etsiminen lienee loppupeleissä tärkeintä, joten tehtäväsuuntautuneen ajattelun tärkeyttä ei tule aliarvioida – jos urheilija tekee kaikkensa päästäkseen rajoilleen, voi hän hymyillen katsella vanhana mennyttä uraansa
  • Ripaus idealistisuutta – itselleen ei tule asettaa turhia rajoja, koska kukaan meistä ei tiedä geneettistä potentiaaliaan – etukäteen ei voi tietää mihin pystyy – ei siis kannatta päättää, että tuo sekunti-/metri-/toisto- tai kiloluku on ehdoton maksimini – etsi rohkeasti rajojasi – urheilu-uran jälkeen voi sitten ihmetellä, että mihin sitä sitten pääsikään
  • Moraali – kun sitoudut noudattamaan kilpaurheilussa yhteisiä pelisääntöjä, pystyt täydellä omallatunnolla nauttimaan saavutuksistasi – arvosta järkevästi menneitä, nykyisiä ja tulevia saavutuksiasi – vaikka parhaassa kehitysvaiheessa olevalle urheilijalle eilisen urotyöt ovat nykyisyyden arkipäivää, niin on hyvä muistaa myös pisteessä C, mikä matka ja työ oli kulkea pisteestä A pisteeseen B


16.7.2013
TR