Leuanvetokukkula
Oli taas se aika vuodesta, kun orastavan yön pimeydessä latsit
pullistellen atleetit kiipesivät kohti kukkulan huippua, jossa kuningatar
odotti tangon valtaajaa. Joko pahuus, hyväksikäyttö ja epätasa-arvoisuus
loppuisivat? Joko ruokaa, terveyspalveluita ja katto pään päälle
järjestettäisiin jokaiselle?
Muinoin oli ylijumala Teres langettanut Dorsilandian kuningattaren
päälle kirouksen. Kirous vei kuningattarelta vallan ja teki hänestä maskuliinisen
vallan vangin. Ylijumala Tereksen loitsusta kunigatar oli pakotettu joka vuosi
Tereksen juhlapäivänä ottamaan itsellensä uuden miehen. Loitsu ei ollut niin
armelias, että kuningatar olisi itse saanut valita tulevan vuoden puolisonsa
vaan Tereksen palvontakukkulalle tuli pystyttää leuanvetotanko ja kerran
vuoteen Tereksen juhlapäivänä tuli järjestää kisat, joiden voittaja oli uros,
joka kiskoi useimman villisian pääkallon roikkuessa vyöstään jalkojen välissä
yhden leuan suorilta käsiltä tangon päälle. Tämän kisan voittajasta tuli kuningattaren
puoliso ja ensimmäisen yhdynnän jälkeen Dorsilandian kaikkivaltias kuningas.
Hallitseva kuningas ei voinut osallistua seuraavan vuoden kisaan, vaan joutui
muuttamaan Dorsilandian naapurivaltioon Pectoraaliaan ja sai sieltä merenrantatontin,
10 palvelustyttöä ja 400 neliön kaksikerroksisen palatsin sekä neljä hehtaaria peltoa, jota ruokapalkalla hoitivat hänen
maaorjansa.
Jyrkkää kukkulan rinnettä
kiipesivät kiipeilystä hikiset atleetit. Kivet vierivät ja tippuivat,
kyynärvarsien verisuonet pullottivat, kun koura tarttui kallioon. Kukkulan
päällä paloi valtavat roihut nelikulmion kärjet muodostaen. Keskellä aluetta
oli kuuden metrin korkeudessa tanko, jonne holvikaaren varjostamat
kierreportaat veivät. Tanko telineineen seisoi marmorista tehdyllä tasanteella.
Kallion seinämään koverretulla tasanteella kuningatar istui yksin
valtaistuimellaan ilman valtaa. Kuningattarella oli päällään puhvelinnahkainen
kireä tyköistuva korsetti, puhvelinnahkainen puolireiteen yltävä hame, käärmeennahkasaappaat,
kultaiset polvisuojat ja kaulassaan kultariipus, jonka medaljonkina riippui
Teres-jumalan figuurikuva, joka oli veistetty norsun torahampaiden luusta.
Marmoritasanteen alus oli täynnä transsitilassa olevia kansalaisia, jotka
olivat jakaantuneet viiteen lohkoon poliittisen suuntautumisensa mukaan. Isot
tummat miehet soittivat krokotiilihampaiset korut kaulassa kämmenillään
rumpuja. Niukkapukuiset naiset tanssivat kokon ympärillä Teres-jumalan
palvontatanssia. Oli koittanut hetki, joka tulisi kirjoittamaan tulevaisuuden
seuraavaksi vuodeksi. Takana oli pitkä vuosi alistusta, ahdistusta, nälkää,
raiskauksia ja veritöitä. Haadeslaisten joukosta tulleet kuninkaat olivat
pitäneet hirmuvaltaa yllä jo vuosikymmenen. Floristien, metallinkerääjien,
viljelijöiden ja kalastajien joukot toivoivat muutosta.
Kolme kisaajaa kustakin säädystä
oli mukana. Floristien kilpailijat olivat kuin portaat – lyhyt, keskipitkä ja pitkä. Metallinkerääjien vetäjät
muistuttivat ruumiinrakenteeltaan karhuja. Viljelijöiden kiskojat olivat kuin
henkiin heränneitä pronssiveistoksia kaukaisesta Kreikasta Peloponnesoksen
niemimaalta. Kalastajien kisaajat olivat hoikkia miehiä, joiden
alfamotoneuronit syöksivät tulta hermoimpulssien sinkoillessa aivoista kohti
selkää ja käsivarsia. Haadeslaiset olivat kaikista pelottavimman näköisiä.
Heidän selkänsä olivat leveitä kuin gorillan. Heidän kätensä olivat paksut kuin
juniorinorsun jalat. Heidän jalkansa olivat kepeät kuin gepardin. He halusivat
pahuuden jatkuvan. Heidän silmänsä tuikkivat kuin siittämään pääsevän orin.
Joka kierros karsiutui yksi
kilpailija kustakin säädystä. Kierroksia oli kolme. Viimeisen kierroksen
alkaessa oli jäljellä enää floristien 15 villisian päätä nostanut
kääpiö, metallinkerääjien 16 kalloa nostanut karskein karhu, viljelijöiden 16 päätä nostanut jäntevin atleetti, kalastajien 18 kalloa nostanut
arpikasvoinen mies sekä haadeslaisten kaikista leveäselkäisin, paksukätisin ja
ketteräjalkaisin 20 päätä nostanut peto.
Floristi aloitti viimeisen
kierroksen. Yleisö mylvi tulen valaisemalla areenalla pilkkopimeän yön
ympäröidessä luonnon keskellä olevaa kansaa. Floristi sai nipin napin 21
pääkallon kanssa hilattua leukansa tangon yli sekä pysty- että
sivuttaissunnassa. Metallinkerääjä yritti 22:a päätä huonolla menestyksellä
vedon hyytyessä jo puoliväliin. Metallinkerääjien lohko yleisöstä vaikeni ja
osa naisista sekä lapsista purskahti valtoimeen itkuun. Kalastajan arpiset kasvot
kohosivat tangon päälle 22 pääkallon roikkuessa jalkojen välissä. Pääkallojen
ketju jatkui kehon alapuolella vielä puolimetriä. Yleisö mylvi ja kalastajien
lohko yltyi hallusinogeneesiseen tanssiin. Tanko oli kolmen metrin korkeudella
marmoritasanteesta. Viljelijä asteli lavalle, löi 25 villisian pääkalloa
vyötäisiltään roikkumaan ja asetteli yksitellen kätensä tankoon. Kalastajat
tanssivat. Floristit, viljelijät ja metallinkerääjät huusivat ja kannustivat
niin, että kalliot resonoivat.
Viljelijöiden vetäjä ryöpsäytti tulimeren motoriselta aivokuorelta
pyramidaalisoluja pitkin selkäytimen alfamotoneuronialtaisiin. Lieskat etenivät
selkäytimestä latseihin, teres majoreihin, trapeziukseen, ojentajiin, takaolkapäihin,
rintalihaksiin, hauiksiin, brachialiksiin, brachioradiaaliksiin sekä ranteen ja
sormien koukistajiin. Selän ja olkavarsien lihasten tetaanisesti
supistuessa viljelijän leuka nousi räjähtäen tangon toiselle puolelle. Neljä viidestä lohkosta repesi
karnevaalitanssiin ja rumpalit joikasivat accapellaprogea voimakkaiden rytminvaihdosten
seuratessa toisiaan rumpujen paukkeessa. Haadeslaiset katsoivat tylyinä ja
ylimielisinä höpöttäen lasten luista. Haadeslaisten gepardijalkainen
jättiläinen tarttui kaksin käsin tankoon. 26 pääkalloa roikkui hänen vyöstään.
Neljä lohkoa vaikeni pelonsekaiseen jännitykseen. Yksi lohko mylvi. Tähtitaivas
oli peittynyt pilviverhoon. Salama löi ja rankkasade alkoi. Haadeksen perijä
tiputtautui roikuntaan. Veto alkoi. Peto ja 26 sian pääkalloa kohosivat kohti
korkeuksia. Neljä viidesosaa kansasta vaipui masentavaan pelkoon. Yksi viidesosa
mylvi eläimellistä pedon mylvintää. Rumpalit paukuttivat tuomionmarssia. Silmien
kohdalla veto hidastui ja jatkui tasaisen varman näköisesti. Nenä oli jo tangon
tasalla. Sitten oli jo suu. Seuraavaksi tangon tasalla oli nenä. Sitten oli
otsa. Sen jälkeen päälaki ja peto putosi roikuntaan. Ote lipesi. Siankallot
kolahtelivat marmoriin. Peto vierähti tasanteelta ja rojahti kuuden metrin
korkeudesta tasamaalle. Kivi halkaisi kallon ja verilammikko syntyi.
Viljelijä nai kuningattaren.
Kuningatar synnytti lapsen. Lapsi surmasi Tereksen. Jumalat hävisivät
maailmasta. Lapsi synnytti demokratian. Dorsilandiaan syntyi eduskunta. Ihmiset
tekivät päivässä neljä tuntia töitä yhteisen hyvän hyväksi. Ruokaa,
terveyspalveluita ja koteja riitti kaikille. Vapaa-aikanaan ihmiset rakastivat,
harrastivat kaikkea käsitöistä ja samoilusta erinäiseen urheiluun,
toimeenpanivat filosofista pohdiskelua, söivät hyvää ruokaa, nukkuivat 8-10
tuntia päivässä ja olivat kansa, jota ympäröi sekä individuaalinen että
yhteisöllinen onni. Leuanvetokisoista tuli maan kansallisurheilulaji ja jokavuotiset
Dorsilandian mestaruuskisat olivat hauska ja suosittu tapahtuma niin
urheilijoiden kuin yleisönkin keskuudessa. Lähes jokainen pikkupoika toivoi
kasvavansa leuanvedon Dorsilandian mestariksi.
Pallolla maa. Maassa kukkula.
Kukkulan ympärillä ilo. Ilon toverina jatkuva mielekkyys, onni ja rakkaus.
14.-17.10.2012
TR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti