On surullista, että joka viikko suurin osa ihmisistä tuhlaa 40h elämästään eli tuosta ajanjaksosta syntymän ja kuoleman välillä. Tuosta ajanjaksosta, jonka aikana koetun onnen määrän tulisi ratkaista lopputili. Lopputiliä ei kannattaisi mitata maallisena omaisuutena tai täytettyjen ulkoa päin tulleiden velvollisuuksien määränä. Elämän lopputili kannattaisi mitata koettuna onnellisuutena ja sisään päin kummunneiden intohimojen toteutumisena.
Elämä kannattaa käyttää mielestäni itsensä henkiseen ja fyysiseen kehittämiseen ja hauskan pitoon ja rakastamiseen ja yleensä ottaen kaikkeen yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvän luontiin sekä pahan kitkemiseen.
Tämän kirjoituksen otsikko ja ensimmäinen virke viittaavat nykyisten länsimaisten ihmisten käytäntöön käyttää 40h viikottaisesta ajastaan kapitalistisen koneiston palvelemiseen. Ihanneyhteiskunnassa ihmiset tekisivät työtä yhteisen hyvän eteen. Tällaista järkevää työtä nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa valitettavasti tekevät yhä harvemmat. Toki sellaisiakin ammattikuntia löytyy, kuten opettajat, lääkärit ja muut hoitoalan työntekijät.
Ihminen tarvitsee onnellisen elämän mahdollistavaksi pelikentäksi puhdasta ja terveellistä ruokaa, katon pään päälle, kulttuuria ja terveyspalveluita terveyden pettäessä. Näitä perustarpeita on nyky-yhteiskunnassa puksuttava kapitalistinen koneisto laitettu tuottamaan kuitenkin kehnonlaisesti. Nykyinen kapitalistinen järjestelmä tuottaa paljon kaikkea epäolennaista ja turhaa, mutta perustarpeet se tyydyttää kehnosti.
Turhaa tavaraa kapitalistinen koneisto tuottaa yllin kyllin luoden ihmisille uusia keinotekoisia tarpeita, kuten uuden syystakin ostamisen joka syksy, vaikka laadukas syystakki kestäisi vuosikymmeniä. Turhaa tavaraa tuottaessaan kapitalistinen koneisto tuhoaa säälimättä luontoa ja maapallon rajallisia luonnonvaroja. Kapitalistista koneistoa pyörittää ihmisen keksimä arvon mitta, raha.
Rahan ja turhan maallisen omaisuuden palvonta saa kapitalistisen koneiston monet toiminnot vääristymään toimintojen moraalisesti järkiperäisestä ideasta. Esimerkiksi ruoantuotannon ja välityksen tulisi eettisesti järkevästi ajatellen tuottaa mahdollisimman monelle ihmiselle terveellistä ja puhdasta ravintoa riittävästi. Kapitalistinen koneisto on kuitenkin onnistunut pääsemään pisteeseen, jossa ruokakaupat ovat täynnä makro- ja mikroravinnekoostumukseltaan ihmiselle epäterveellistä ruokaa. Lisäksi prosessoidut valmisruoat on maustettu lisäaineilla, joiden pitkittäiset sekakäyttötutkimukset on jätetty välistä samasta syytä kuin ruokakaupan valikoiman huonous: Toiminnan taustalla ei ole moraalista periaatetta tuottaa ihmisille hyvää ruokaa, vaan toiminnan taustalla on raha ja taloudellinen voitto. ”Tuotetaan tuotteita, jotka myy. Ei tuotteita, jotka ovat hyväksi ihmiselle.” on nykyaikaisen kapitalistisen ruoantuotantojärjestelmän motto tehoviljelyineen ja torjunta-aineineen.
Miksi olla 40h viikossa palvelemassa järjestelmää, joka tuhoaa luontoa, kylvää ihmisiin epäonnea ja palvelee rahaa sekä utopistista ikuista taloudellista kasvua, siitä huolimatta, että jälkiteollisissa yhteiskunnissa taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen ei ole enää pitkään aikaan lisännyt ihmisten onnellisuutta, pikemminkin päin vastoin. Miksi ei käyttäisi enemmän aikaa haaveidensa ja onnea tuottavien tavoitteidensa toteuttamiseen, rakastamiseen ja yhteisen hyvän rakentamiseen? Moni kaupankassakin olisi voinut joka vuosi käyttää 1762,5h (47vk x 37,5h) elämästään itsensä henkiseen ja fyysiseen kehittämiseen, rakastamiseen sekä yhteisen hyvän luomiseen. Nykyaikaisella ihmisten kokonaistyöpanoksella, josta suurin osa valitettavasti kuluu neutraalien tai epäeettisten päämäärien eteen päin vientiin, voitaisiin saada aikaiseksi valtavasti hyvää, jos aika käytettäisiin esimerkiksi filosofiseen pohdiskeluun, urheilemiseen, rakastamiseen, luomuviljelyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Perustarpeet reilusti tyydyttävä paljon nykyistä onnellisempia yksilöitä sisältävä yhteiskunta voitaisiin saada varmasti aikaiseksi sillä, että jokainen yksilö käyttäisi esim. 4h joka arkipäivä yhteisen hyvän edeksi puurtamiseen (uuden valtiomallin työtä) ja käyttäisi loput valveilla olotunnit itsensä henkiseen ja fyysiseen kehittämiseen, hauskanpitoon ja rakastamiseen.
28.8.2011
T.R.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti