Liikuntaa ja urheilua käsittelevät tekstit erottaa otsikon jälkeisestä tunnisteesta "U" ja elämänfilosofiaa käsittelevät tekstit tunnisteesta "EF". Joskus aiheet risteytyvät niin paljon, että on ihan erikseen merkintä "U & EF".

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Lisäpainoleuanvedon ja Voimaleuanvedon eroja (U)


Lisäpainoleuanveto (http://www.slry.fi/lisapainoleuanveto/) on Suomen Leuanveto ry:n (www.slry.fi) tukema laji, jossa suorin käsin roikunnasta täytyy saada kiskaistua leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissunnassa. Lisäpainoleuanvedossa saa käyttää koko kehoaan voimantuottoon, jolloin jaloista ja keskivartalosta tulee osa leuanvetojousta, jolla pamautetaan leuka tangon ylitse. Rautakourakisat-taho organisoi voimaleuanvetoa, jonka viralliset kisasäännöt muuttuivat äskettäin. Voimaleuanvedossa urheilijan on saatava suorin käsin roikunnasta leukansa tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, kuten lisäpainoleuanvedossakin, mutta homma täytyy suorittaa lähinnä vain olkanivelen ojentajilla ja kyynärnivelen koukistajilla, koska säännöissä jaloilla potkiminen on kielletty. Sekä lisäpainoleuanvedossa että voimaleuanvedossa lisäpainot roikkuvat jalkojen välissä lisäpainovyöhön hirtettyinä. Lisäpainoleuanvedossa voittaja on vetäjä, joka vetää yhden leuan suurimmilla lisäpainoilla. Voimaleuanvedossa voittaja on vetäjä, jolla hyväksytyn vedon lisäpainojen ja oman kehon yhteenlaskettu massa on suurin. Molemmat lajit ovat painoluokkalajeja. 

Absoluuttinen ja suhteellinen voima. Absoluuttinen voima tarkoittaa urheilussa usein käytännössä kykyä liikutella ulkoista kuormaa. Suhteellinen voima puolestaan tarkoittaa urheilussa usein käytännössä kykyä liikutella omaa kehoaan. Lisäpainoleuanvedossa ulkoisen kuorman eli lisäpainojen vetäminen vaatii absoluuttista voimaa, mutta koska oman kehon massa muodostaa niin suuren osan kokonaiskuormasta, on myös suhteellisella voimatasolla suuri merkitys. Lisäpainoleuanvedossa näin, kun tulos on pelkkien lisäpainojen massa, johon jo lajin nimikin viittaa. Lisäpainoleuanvedossa kovimmat tulokset syntyvätkin keskiraskaissa painoluokissa, koska erittäin kevyillä kavereilla absoluuttisen voiman määrä ei riitä keskiraskaiden urheilijoiden tuloksiin ja erittäin raskailla kavereilla suhteellisen voiman määrä ei riitä keskiraskaiden urheilijoiden tuloksiin. Kilpaileminen tapahtuu kuitenkin painoluokissa ja tuloksiaan kannattaa vertailla ennen kaikkea oman painoluokan urheilijoiden tuloksiin. Voimaleuanvedossa absoluuttinen voima ratkaisee, koska tulos on lisäpainojen ja oman kehon massan summa. Kuitenkin suhteellinen voima on vahvasti mukana kuvioissa kaikissa muissa painoluokissa paitsi raskaassa painoluokassa. Tämä johtuu siitä, että tietyssä painoluokassa oma massa voi muodostaa yhteistuloksesta korkeintaan painoluokan ylärajan verran ja sen jälkeen tulosta on parannettava lisäämällä lisäpainojen määrää jalkojen välissä. Raskasta sarjaa alemmissa painoluokissa painoluokkaansa juuri mahtuvilla urheilijoilla homma muuttuu siis ”lisäpainoleuanvedoksi voimaleuanvetosäännöillä”. Raskaassa sarjassa voimaleuanvetotulostaan voi periaatteessa kasvattaa rajattomasti myös oman kehon massaansa kasvattamalla, koska ei ole väliä onko parantuneen tuloksen massa omassa kehossa vai jalkojen välissä roikkuvissa lisäpainoissa. Voimaleuanvedossa kovimmat tulokset tulevatkin yleensä raskaassa sarjassa, koska absoluuttista voimaa pystyy hankkimaan suureen kehoon enemmän kuin pieneen. Ihmisellähän on käytännössä kaksi tapaa kehittää voimiaan: kasvattaa lihasten fysiologista poikkipinta-alaa, joka johtaa suurempaan lihasten supistuvien proteiinien määrään elimistössä tai parantamalla hermostonsa kykyä käskyttää lihaksia, jolloin motoristen yksiköiden rekrytointikyky paranee, impulssitiheys liikehermosoluissa kasvaa johtaen suurempaan lihasnykäysten summaatioon lihassoluissa ja lihasten välinen koordinaatio paranee. Absoluuttista voimaa hankkiessa kannattaa kasvattaa sekä mahdollisimman isot lihakset että saada paras mahdollinen hermostollinen ohjaus lihasten voimantuotolle. Lisäpainoleuanvetäjälläkin kannattaa olla mahdollisimman isot olkanivelen ojentajat ja kyynärnivelen koukistajat, jos ei halua pysyä tietyssä painoluokassa, mutta leuanvetolihaksiston ulkopuolisessa kehossa ei kannata olla liikaa massaa. Voimaleuanvedon raskaassa sarjassa koko kehossa voi olla leuanvedon päävaikuttajalihasten lisäksi vaikka kuinka paljon massaa, kunhan jaksaa vaan vetää itsensä ylös. Voimaleuanvedon raskaassa sarjassa rasvamassan määrä on rinnastettavissa jalkojen välissä roikkuvien lisäpainojen massaan, mutta voimaleuanvedon alemmissa painoluokissa sekä aina lisäpainoleuanvedossa ylimääräinen rasvamassa on haitaksi, koska se on voimaatuottamatonta turhaa lisäpainoa suorituksessa.

Tekniikka. Lisäpainoleuanvedon kokonaisvaltaisen liikkeen mahdollistavat säännöt tekevät myös monimutkaisemman leuanvetotekniikan käyttämisen mahdolliseksi. Jos lisäpainoleuanvedossa käyttää jalkojaan sekä keskivartaloaan osana leuanvetosuorituksen liikeketjua, suoritus on hermostolle vaativampi koordinoitava kuin lähinnä kahden nivelen ympärillä tapahtuva voimaleuanvetosuoritus. 

Aktiivisen lihasmassan määrä. Lisäpainoleuanvedossa käytettävän lihasmassa määrä on suurempi kuin voimaleuanvedossa, koska leuanvedon päävaikuttajalihasten eli selän sekä käsivarsien lihasten lisäksi käytössä on muukin keho. Koska lisäpainoleuanvedossa voimantuotossa on käytössä enemmän lihasmassaa ja keski- sekä alakehon lihaksia käyttämällä pystyy lisäksi tuottamaan liikettä, jonka avulla pystyy hyödyntämään jonkin verran liike-energiaa, voivat samanpainoiset kaverit vetää suuremmilla lisäpainoilla leuan lisäpainoleuanvedossa kuin voimaleuanvedossa. Lisäpainoleuanvetäjällä ei voi olla liian vahvat jalat, mutta ne voivat olla liian isot. Jos päälaji on lisäpainoleuanveto (tai voimaleuanveto muussa kuin raskaassa sarjassa), ei kannata rakentaa kehonrakennustyylisellä harjoittelulla mitään Tom Platsin resiä (http://www.tomplatz.net/pictures/tom-platz-1.jpg), mutta esim. voimanostoa tai painonnostoa hermostollispainotteisella jalkatreenillä voi hyvin harrastaa sivulajina ja onhan yleisatleettisuus jopa suotavaa, joskaan ei millään tavalla pakollista, jos itseä kiinnostaa vain suorituskyky omassa lajissa.

Voimaharjoittelun muodot (nörttivaroitus). Molemmissa lajeissa kannattaa omaan painoluokkaan maksimoida primaaristen leuanvetolihasten koko hypertrofisella eli lihasmassaa kasvattavalla voimaharjoittelulla. Hypertrofisella voimaharjoittelulla aiheutetaan lihaksille mekaanista jännitystä, metabolista eli aineenvaihdunnallista stressiä sekä lihassoluvaurioita. Lihasten mekaaninen jännitys, hormonit, treenanneiden lihasten aineenvaihdunnan tuotteet, ravinnosta saatu energia, ravinnosta saatujen proteiinien aminohapot, kasvutekijät ja lihassoluvaurioiden korjausvaiheen tulehdusreaktio aktivoivat solunsisäisen signalointireitin PI3k – akt – mTOR – P70S6K – 4E-PB1 – proteiinisynteesi kohoaa – tapahtuu lihasten hypertrofiaa eli ts. kasvaa suuremmat lihakset. Molemmissa lajeissa kannattaa hermostollisen maksimivoimaharjoittelun avulla maksimoida lihasten sisäinen ja välinen koordinaatio eli hermoston kyky käskyttää lihaksia. Kaikki mitä tapahtuu motoriselta aivokuorelta pyramidaalisolujen, selkäytimen liikehermoaltaiden, sieltä lähtevien lihaksiin päätyvien liikehermojen ja siitä sähköimpulssin leviämisen aiheuttaman lihassupistuksen aikana lihassoluissa vaikuttaa hermolihasjärjestelmän voimantuottoon. Lihasten supistuvien proteiinien määrä määrää lihasten voimantuottopotentiaalin, mutta vasta lihasten supistuvien proteiinien määrä (ja jossain määrin myös laatu) yhdessä hermotuksen kanssa määräävät hermolihasjärjestelmän voimantuottokyvyn. Nopeusvoimaharjoittelusta on enemmän hyötyä lisäpainoleuanvedossa kuin voimaleuanvedossa, koska lisäpainoleuanvedossa voidaan tuottaa suurempia tehoja (teho on voiman ja nopeuden tulo) kuin voimaleuanvedossa.

Tulkaahan kaikki leuanvetourheilusta kiinnostuneet mukaan lajin kisoihin. Suomen Leuanveto ry:n tukemista lisäpainoleuanvedosta ja toistoleuanvedosta löydät informaatiota Suomen Leuanveto ry:n nettisivuilta: www.slry.fi. Voimaleuanvedosta löytyy jotain infoa Kiimingin Urheilijoiden nettisivuilta: http://www.kiimu.fi/fi/Lajit/Voimailu/Kilpailut+2013/Voimaleuanveto+SM-kisat.html. Lisäpainoleuanvedon ja toistoleuanvedon kehittymistä voi edistää liittymällä Suomen Leaunveto ry:n jäseneksi maksamalla vuosittaisen jäsenmaksin (10 €): http://www.slry.fi/liity-jaseneksi/. Seuraavat leuanvedon Suomen mestaruuskilpailut ovat Toistoleuanvedon SM-kisat Kiimingissä 10.8.2013: http://www.slry.fi/toistoleuanvedon-sm-10-8-2013/ 


9.6.2013
TR 

Kirjoitettu juttu perustuu allekirjoittaneen lukemaan liikuntabiologiseen kirjallisuuteen (kymmeniä kirjoja ja satoja tutkimusartikkeleita kuormitusfysiologiasta, biomekaniikasta, valmennus- ja testausopista sekä etenkin nimenomaan voimaharjoittelusta sekä siihen liittyvistä adaptaatiomekanismeista) sekä käytännönkokemuksiin leuanvetourheilusta. Jutun väitteet ovat kuitenkin näkemyksiäni, jotka pohjaavat mainitsemiini teoria- ja käytännöntiedon lähteisiin. Jutun väitteet eivät siis perustu suoraan leuanvetourheilusta tehtyyn tutkimukseen. Monille väitteistä ei ole siis julkaistuja lähteitä ja perusliikuntabiologiselle tiedolle en ole merkannut lähteitä, kuten en aiemminkaan tässä blogissa, vaan nuo väitteet pohjautuvat siis summatulkintaani lukemastani tutkimustiedosta.    

4 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa pohdiskelua, varsinkin tuon nörttivaroituksen jälkeen. Tuohon voisin lisätä vähän: nopeat lihassolutyypit 2a ja 2b, jotka ovat oksidatiivinen ja glykoneeginen. Jälkimmäinen on vahvempi mutta väsyy nopeasti. Oon lukenut, että jo yli 5 toiston sarjat voisivat väsyttää glykogeenisia soluja. Hypertrofia treeni muuttaa 2b soluja 2a:ksi. Lisäksi kun toi mTOR signalointi mainittiin, niin kestävyysharjoittelu aktivoi AMPK signalointia joka suppressoi mTORia. Käytännössä tää pitäis näkyä sillai, että voimailutuloksia voidaan nostaa välttämällä kovatehoista aeroobista ja tekemällä pelkästään matalatehoista aeroobista joka aktivoi lähinnä tyypin 1 hitaita lihassoluja. Hermo-lihasliitosta pitäisi myös pystyä boostaamaan lisäämällä välittäjäaineiden pitoisuuksia esim. tauriini, asetyylikoliini yms. Vielä Myofibrillar vs. Sarcoplasmic hypertrophy asiasta, että vaikka lihaksen poikkipinta-ala kasvaa myös nesteen lisäyksen kautta ja vaikka se ei aiheuta voimaa lisäämällä supistuvia proteiineja niin se lisää lihaskalvon jännitystä ja sitä kautta lihaksen voimaa erityisesti eksentrisessä vaiheessa. Toivottavasti saadaan jatkossa lisää keskustelua aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pointteja. Tuota en ole ajatellutkaan, että sarkoplasminen hypertrofia tosiaan lisää lihaskalvon jännitystä. Sekin on mielenkiintoista. Labrassahan tuo AMPK:n mTOR-inhibitio on havaittu, mutta käytännössä yhdistetyn voima- je kestävyysharjoittelun tutkimuksissa interferenssiä ei kohtuullisilla harjoitusvolyymeilla maksimivoiman tai lihasmassan kehittymisen osalta olla havaittu. Veikkaan, että AMPK inhiboi vain yhtä tai muutamaa kautta mTOR-signalointia ja jos samaan aikaan lukuisat tekijät fasilitoivat mTOR:ia, niin AMPK:n yksi tai muutama inhiboiva reitti ei vaikuta käytännössä juurikaan mTOR:in aiheuttamiin vasteisiin. Tämä on siis täyttä spekulaatiota...
      Nuo mainitsemasi lihassolumuutokset (myosiinin raskaiden sekä kevyiden ketjujen muutokset, parvalbumiinipitoisuuksien muutokset, mahdolliset muutokset troponiini-tropomyosiinikompleksissa jne.) ovat kyllä erittäin mielenkiintoisia. Nopeusvoiman kehittyminenhän tuntuu tutkimusten mukaan häiriintyvän kestävyysharjoittelusta jonkun verran...

      Poista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta blogista.

    Toivoisin slry:n sivuille koko suomen laajuista karttaa, jossa näkyisi paikkakkunnat, joissa voi harrastaa vähennyspainoleuanvetoa, ts. leuanvetolaitteiden sijaintipaikkakunnat.

    "Nollakerholaisille" olisi tällaisesta harjoituspaikkojen kartasta paljon hyötyä:

    "...leuanvetotestaus; jossa tavallisia tapahtuman vierailijoita kehotettiin käymään leukoja vetämässä. Olisiko päivän aikana ehkä 100 kävijää käynyt kokeilemassa, ja näistä varmaan puolella tuli tulokseksi puhdas nolla. Lopuista sitten varmaan suurimmalla osalla tulos jäi siihen yhteen tai kahteen leuanvetoon. "(suomi24)

    slry:n sivuilla voisi olla myös ihan oma pääotsikkonsa ja artikkelinsa miten pitää treenata ja harjoitella, jotta saa sen ensimmäisen leuanvetonsa tehtyä:

    "Harjoituskauden jälkeen naisten ylävartalo oli vahvistunut 36 prosentilla ja kehon rasvaprosentti on alentunut keskimäärin kahdella prosentilla. Mutta kun leuanveto-testipäivä koitti, vain neljä näistä 17 naisesta pystyi tekemään yhden leuan. Loput 13 eivät onnistuneet tekemään siis yhtään leuanvetoa.

    - Rehellisesti luulimme, että kaikki heistä pystyi tekemään sen yhden, professori ja yliopiston dekaani Paul Vanderburgh kertoo ihmeissään."(http://www.voice.fi/terveysjahyvinvointi/miksi-naiset-eivat-pysty-vetamaan-leukoja/23/43741)

    Jos leuanvetoon pystyvien ihmisten lukumäärä suomen laajuisesti kasvaisi, niin luulisin että harrastajamäärien lisääntyessä myös harrastuspaikkojen lukumäärä, siis leuanvetotankojen lukumäärä jne... jne... positiivinen kierre... ja sitä kautta myös slry:n maksavien jäsenten lukumäärä lisääntyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä. Tuo on hyvä idea, että slry:n sivuilla olisi treenivinkkejä sen elämän ensimmäisen leuanvetotoiston saamiseen. Ehdotan johtokunnalle, että sellainen artikkeli voitaisiin julkaista. Voisin esim. itse kirjoittaa moisen artikkelin. Tuohon leuanvetopaikkojen/-laitteiden karttakokoamiseen slry:ssä ei taida olla resursseja.

      Olet oikeassa, että sekä leuanvedon että kilpaleuanvedon harrastamiselle tekisi hyvää, jos useampi kansalainen kykenisi leuanvetoon. Suuret kiitokset kehitysehdotuksistasi.

      Poista